Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Himalajan jäätikköjen ruokkiman Rishi Ganga -joen pinta alkoi nousta helmikuisena sunnuntaiaamuna Intian Uttarakhandissa. Kaksi tuntia myöhemmin kivien ja sulavan lumen paisuttama joki syöksyi alas kerrostalon korkuisena tuhotulvana.

Rinnekylien asukkaat näkivät, miten kahden tai kolmen miljoonan kuutiometrin hirviömäinen vesimassa runteli jokiuomaa ja lähestyi vesivoimalatyömaata. He tarttuivat viipymättä puhelimiinsa ja kehottivat rakentajia ja alempana asuvia pakenemaan tulvan alta. Näin vältyttiin monilta kuolonuhreilta .

Kaikki eivät kuitenkaan ehtineet vesien alta karkuun. Hyöky murskasi voimalatyömaan ja padon kuin ne olisivat olleet legopalikoita ja vei mukanaan 120 rakentajaa. Myös jokirannan talojen asukkaita, rinnelaitumien lammaspaimenia ja maatilojen työläisiä joutui tulvan uhreiksi. Ruumiita löytyi jopa 150 kilometrin päästä alavirrasta, moni tuntemattomaksi ruhjoutuneena.

Oheneva jäätikkö lisää katastrofiriskiä

Päivä katastrofin jälkeen viranomaiset ilmoittivat, että Rishi Ganga -joen valuma-alueella jäätikön reunalla 5 600 metrin korkeudessa maanvyöry laukaisi noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan.

Satelliittikuvissa ei kuitenkaan näy mitään järveä, joka voisi tulvia näin. Jäätikön sulamisvesien muodostama järvi luultavasti sijaitsikin jääkuoren alla.

”Todennäköinen selitys on, että maanvyöry teki jäätikkövirtaan padon, ja padon murtuminen synnytti tulvan. Jäätikkövirtojen patoaminen kerää nopeasti paljon vettä, jopa viidessätoista minuutissa, saati parissa tunnissa”, jäätikkötutkija ja yhdysvaltalaisen Nichols Collegen ympäristötieteen professori Mauri Pelto sanoo Skype-haastattelussa.

Professori Pellon mukaan katastrofin tärkein taustatekijä on ilmastonmuutos. Tulvaa edelsi seudun lämpimin tammikuu kuuteen vuosikymmeneen ja lumirajan kohoaminen syksyllä 6 000 metrin tuntumaan. Rinteille kyllä satoi lunta, mutta lämmön vuoksi se suli pois.

”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus  piilee ilmastonmuutoksessa”, Pelto selittää.

Viime vuonna julkaistu tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Himalajan jäätiköihin tukee Pellon selitystä. Vuodesta 1980 vuoteen 2017 Rishi Gangan valuma-alueen jääpeitteiset alueet kutistuivat  kymmenen prosenttia.

Jään määrä vähenee myös sateiden vähenemisen vuoksi. Pelto sanoo, että siksi jäätiköt ohenevat vielä nopeammin kuin kutistuvat pinta-alaltaan. Se johtaa jäätikköjärvien lisääntymiseen, josta seuraa tulvakatastrofien uhan leviäminen yhä laajemmalle.

Kun jäätikkö vetäytyy ylös vuorenrinnettä, se jättää jälkeensä painaumia, joihin syntyy lampia. Lammet täyttyvät sulamisvesistä, ja ennen pitkää niiden heikot seinämät murtuvat. Tulvivat vedet laukaisevat maanvyöryjä, jotka hetkellisesti patoavat tulvavesiä. Sitten nämäkin padot murtuvat ja entistä suurempi määrä vettä ja rojua syöksyy alaspäin, kunnes uusien maanvyöryjen kasaamat padot pysäyttävät hetkellisesti vesimassat. Ja niin edelleen – mitä alemmas mennään, sitä tuhoisammaksi tulva paisuu.

Ongelmallinen vesivoima

Uttarakhandin osavaltiossa arvioidaan olevan 25 000 megawatin vesivoimapotentiaali. Käyttöön otettua kapasiteettia on toistaiseksi 3 177 MW, mutta osavaltiosta kaavaillaan energiasampoa, joka veisi sähköä myös naapuriosavaltioihin.

Vuoden 2013 tulvien jälkeen Intian korkein oikeus kielsi vesivoiman lisäämisen Uttarakhandissa, sillä osavaltiossa ei ollut kunnollisia suunnitelmia katastrofien varalta. Osavaltion hallitus on keksinyt keinoja kiertää kieltoa.

Vaikka energiantuotanto vesivoimalla onkin puhdasta, kansalaisaktivistit kehottavat  punnitsemaan tarkoin voimalahankkeiden hyötyjä ja haittoja. Haittoina mainitaan välttämättömän infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kalleus, lumivyöryjen ja tuhotulvien sekä niistä seuraavien kuolonuhrien riskit.

Professori Pelto suosittaa monien muiden tavoin pienempiä voimaloita, jotka eivät tarvitse patoaltaita.

Tulvassa menehtyneiden perheet kysyvät, eikö löydy vähemmän tappavaa tapaa tehdä sähköä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!