Ennennäkemätön koronavuosi on ajanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (hlbti) ”kuilun partaalle” Euroopassa. Lakiprosessit ovat pysähtyneet tai taantuneet vihapuheon lisääntynyt, sanoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustava ihmisoikeusjärjestö ILGA-Europe tuoreessa raportissaan.
Hlbti-ihmisten oikeudet ovat olleet Euroopassa perinteisesti suhteellisen hyvällä tolalla, mutta viime vuosina ILGA on raporteissaan varoittanut edistyksen hidastuneen tai jopa kääntyneen taaksepäin.
Järjestön mukaan koronavuosi 2020 osoitti, että edistys, jota on tähän asti pidetty itsestäänselvyytenä, on yhä hauraampaa ja altista erilaisten ihmisoikeuksien vastaisten voimien hyökkäyksille.
”Koronapandemia on tuonut esiin kaikki puutteet hlbti-ihmisten elämässä Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Maa toisensa jälkeen näemme jyrkän väkivallan ja vihapuheen kasvun hlbti-ihmisiä kohtaan”, varoittaa järjestön toiminnanjohtaja Evelyne Paradis tiedotteessa.
Raportti käsittelee 54:ää Euroopan ja Keski-Aasian maata.
Hlbti-ihmisiä on jäänyt kodittomiksi, ja he ovat joutuneet palaamaan vihamielisen perheen tai yhteisön piiriin. Hlbti-järjestöt ovat joutuneet auttamaan heitä perustarpeiden tyydyttämisessä, sillä monet hallitukset ovat jättäneet hlbti-ihmiset pois avustuspaketeistaan.
Samaan aikaan esimerkiksi uskonnolliset johtajat ovat jopa suoraan syyttäneet hlbti-ihmisiä pandemian aiheuttamisesta, raportissa kerrotaan.
Jo aiempina vuosina havaittu vihapuhe on kasvanut. Vihapuhetta tulee nyt sekä virallisista lähteistä, mediasta että netistä, ja myös poliitikkojen hyökkäykset hlbti-ihmisiä kohtaan ovat lisääntyneet monissa maissa, raportissa kerrotaan.
Yksi maista on Suomi, jossa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) kommentit homoseksuaalisuudesta on mainittu raportissa.
Raportin mukaan erityisesti transihmisten oikeuksia on alettu vastaa aiempaa äänekkäämmin, ja erilaiset lakiprosessit ovat hidastuneet tai taantuneet.
Näin on käynyt esimerkiksi Unkarissa, joka kielsi viime keväänä sukupuolen juridisen tunnustamisen. Raportissa kritisoidaan kuitenkin myös Suomea, jossa translakia ei ole vieläkään saatu uudistettua niin, ettei sterilointi olisi enää sukupuolen juridisen tunnustamisen edellytys. Kritiikkiä saavat myös uudet transsukupuolisten hoitosuositukset, joissa muun muassa rajataan muunsukupuolisten mahdollisuuksia saada hoitoa.
Myönteistä edistystäkin on havaittu. Esimerkiksi Montenegro hyväksyi viime vuonna rekisteröidyn parisuhteen, ja myös Serbiassa suunnitellaan samaa. Monet maat ovat myös vahvistaneet vanhempien ja lasten oikeuksia, raportissa kerrotaan.