WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – ”Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme”

Sademetsien häviäminen tarkoittaa hiilinielujen katoamista mutta myös villieläimistä ihmisiin liittyvien tautien lisääntymistä, ympäristöjärjestö WWF varoittaa raportissaan.

Maailman metsäkatoalueilta on hävinnyt runsaan vuosikymmenen aikana ainakin 43 miljoonaa hehtaaria sademetsää, noin Ruotsin pinta-alan kokoinen alue, kertoo ympäristöjärjestö WWF tänään ilmestyneessä raportissaan.

Raportissa tarkasteltiin trooppisten ja sub-trooppisten metsien tilannetta 24 metsäkatovyöhykkeellä Väli- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa sekä Australiassa vuosina 2004–2017.

“Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme. Toivon, että koronaviruspandemia on saanut meidät ymmärtämään, ettemme voi jatkaa luonnon riistämistä ja metsien tuhoamista entiseen tapaan”, sanoo WWF:n metsäasiantuntija Maija Kaukonen tiedotteessa.

Raportin mukaan kaupallinen laaja-alainen maanviljely sekä lihatuotanto ovat suurimpia syitä metsäkadolle. Muita syitä ovat pienviljely, puuplantaasit sekä teiden, rautateiden, kaivosten ja muun infrastruktuurin rakentaminen. Taustasyinä vaikuttavat usein epäselvät maanomistussuhteet, heikko hallinto ja korruptio sekä köyhyys.

Metsäkadon syyt vaihtelevat myös alueittain. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa katoa selittää etenkin maanviljelys ja lihakarjan kasvatus, Afrikassa väestönkasvu, pienviljely sekä kasvava polttopuun tarve ja Aasiassa esimerkiksi öljypalmu- ja selluplantaasit.

”Metsäkato on itseään ruokkiva kehä: mitä enemmän metsää tuhotaan ja mitä pienemmiksi alueiksi metsät ovat pirstaloituneet, sitä otollisempia ne ovat myös metsäpaloille”, Kaukonen kertoo.

Sademetsät toimivat tärkeinä hiilinieluina. Ne vaikuttavat myös esimerkiksi puhtaan juomaveden saantiin, tarjoavat etenkin alkuperäiskansoille toimeentulon mahdollisuuden ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Metsäkato liittyy myös viruspandemioihin, raportissa muistutetaan.

”Terveet metsäalueet pitävät yllä laajaa lajikirjoa. Metsien pirstoutuessa ja kadotessa viruksia kantavien villieläinten ihmiskontaktit lisääntyvät ja tartuntataudit leviävät todennäköisemmin ihmisiin”, Kaukonen sanoo.

Raportin mukaan metsäkadon pysäyttämiseksi ei ole yhtä ainoaa keinoa. Tarvitaan aluekohtaisia suojelusuunnitelmia, ja myös alkuperäiskansojen oikeuksista on huolehdittava. WWF:n mukaan suomalaiset puolestaan voivat suojella sademetsiä syömällä kasvispainotteisesti ja valitsemalla kestävästi tuotettuja elintarvike- ja metsätuotteita.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!