Asetelmassa on kauniiksi kaiverrettu vesimeloni. Näyttää siltä, kuin pikkutarkka koristeellinen nauha kiertäisi melonin punaista ruusumaista keskustaa.
Kukka-asetelmassa on sekaisin neilikoita ja krysanteemeja. Kun kellertäviä ruusuja katsoo tarkemmin, ne onkin tehty lantusta! Ensisilmäyksellä sitä ei huomaa, niin taidokkaasti ne on tehty.
Kaiverrukset ovat Nittiya Kosan käsialaa. Hän on hedelmien ja vihannesten taidekaivertaja. Edellisen yön hän on viettänyt kaivertamalla nämä upeat teokset Maailman Kuvalehden kuvausta varten.
Kosa työskentelee kotona ja harjoittelee kaivertamisista päivittäin.
”Kun minulla on vapaa-aikaa, en voi vain istua. Aina pitää tehdä jotain, mieluiten kaivertaa”, hän sanoo.
”Täkäläiset juurekset, kuten lanttu, porkkana, nauris ja punajuuri soveltuvat hyvin kaivertamiseen.”
Taidekaivertaminen vaatii monenlaisia taitoja ja erikoisveitsiä.
”Tarvitaan herkkää käden taitoa ja luovuutta, kun tehdään itsenäisiä tuotteita eikä pelkästään luonnon imitaatiota. Jos kaivertamisesta puuttuu herkkyys, tulokset ovat kömpelöitä.”
Kosan kotimaassa Thaimaassa hedelmien taidekaiverruksen alkeita opetetaan koulussa. Hän kuitenkin innostui kaiverruksesta tosissaan vasta Suomessa, opiskellessaan Stadin ammattiopiston kokkilinjalla.
”Olisi ihan huippua päästä joskus koristelemaan presidentinlinnan juhlapöytää.”
”Kun muutin seitsemän vuotta sitten Suomeen, ihastuin täällä luonnon kauneuteen. On hienoa, että täkäläiset juurekset, kuten lanttu, porkkana, nauris ja punajuuri soveltuvat niin hyvin kaivertamiseen. Olen luonut asetelmia, jossa taidekaiverretut kukat ’keskustelevat keskenään’ luonnon materiaalien kanssa.”
Kaiverrusteokset on tarkoitettu juhlistamaan ja kaunistamaan yritysten ja yksityisten ihmisten juhlatilaisuuksia. Kaiverrukset voivat olla myös itsenäisiä luomuksia, kuten taideteokset yleensä.
”Olisi ihan huippua päästä joskus koristelemaan presidentinlinnan juhlapöytää”, Kosa haaveilee.
Kosa on nyt ollut yrittäjä pari vuotta. Hän kertoo, että Stadin aikuisopistossa koulutukseen kuului myös yrityskoulutusta, jossa opetettiin tekemään liiketoimintasuunnitelma. Hänelle myönnettiin TE-toimistosta starttiraha, jonka turvin perustaa toiminimi.
”Starttiraha auttoi alkuun pääsemisessä. Teetin Fruit Garden -yritykselleni nettisivut ja loin somekanavat. Opiskelin myös Suomen lainsäädäntöä ja verotussysteemiä.”
Kosa on koristellut firmojen juhlia, pitänyt kursseja kansalaisopistoissa ja asiakastilaisuuksissa eri puolella Suomea. Korona-viruksen tähden kurssit ovat nyt tauolla, mutta nyt on ollut aikaa kehittää uutta.
Juuri nyt Kosa tekee pieniä syötäviä kaiverruksia kurkusta ja punajuurista. Niitä voi marinoida ja koristella sitten annoslautasia ja salaatteja.
Sinnikkyydestä ja kärsivällisyydestä on ollut Kosalle hyötyä.
”Suomen kielen kanssa on harjoittelemista. Minulla on onneksi ammattisanasto hallussa, joten pystyn pitämään kursseja.”
Haastavinta Kosalle on ollut markkinointi. Toisaalta tilanne helpottui, kun hän osallistuin helmikuussa Saksan Stuttgartissa Culinary Olympics -tapahtumassa järjestettyyn taidekaivertamisen olympialaisiin.
Tapahtumaan osallistui noin sata alan harrastajaa eri puolilta maailmaa.
”Sain sekä hopea- että pronssimitalin. Ahkeruus ja harjoittelu palkittiin.”
Maahanmuuttajanaisten työllistymistä tukevat monet järjestöt
Monika-Naiset liitto on valtakunnallinen, sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, joka edistää maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvoista asemaa ja osallisuutta Suomessa sekä ennaltaehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Moniheli on monikulttuurisuustoimijoiden yhteisöllisesti toimiva maanlaajuinen etujärjestö, joka täytti tänä keväänä 10 vuotta. Moniheli edistää ja kehittää kaikkien jäsentensä ja jäsenjärjestöjensä hyvinvointia sekä taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Verkosto kannustaa jäseniään täysivaltaiseen poliittiseen osallistumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
African Care on vuonna 2001 Suomessa perustettu suomalainen kansalaisjärjestö. Järjestön toiminta keskittyy tiedon lisäämiseen, kouluttamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Suomen toimintojen lisäksi järjestö toteuttaa kehitysyhteistyöhankkeita. Hankkeet keskittyvät etenkin naisten terveyden ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen sekä rauhan rakentamiseen.
Suomi-Somalia Seura on vuonna 1986 perustettu kansalais- ja ystävyysjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää somalialaisten ja suomalaisten ystävyyttä ja kanssakäymistä. Seuran tarkoituksena on myös ylläpitää ja edistää Suomen ja Somalian välisiä suhteita sekä tehdä Somalian luontoa, historiaa ja kulttuurielämän saavutuksia tunnetuksi Suomessa.