Opettajien suusta kuulee usein, että oppilaita haastavampia ovat oppilaiden vanhemmat.
Näin on myös Ho Chi Minhin uudessa suomalaisvietnamilaisessa koulussa.
”Lapset ovat solahtaneet suomalaiseen systeemiin helposti, mutta vanhempia on pitänyt kouluttaa vähän enemmän”, sanoo Pasi Toiva, yksi koulun perustajista.
Haasteet liittyvät aasialaisen ja suomalaisen opiskelukulttuurin eroihin. Vietnamilaisten lasten vanhemmat ovat tottuneet näkemään konkreettisia oppimistuloksia, arvosanoja ja koenumeroita.
Moni vanhempi on yllättynyt kuullessaan, ettei suomalaistyylisessä koulussa anneta lainkaan arvosanoja 1.-3. -luokkalaisille. Läksyjäkään ei ole paljon eikä ekaluokkalaisten tarvitse vielä osata kertotaulua.
Vietnam-Finland International Schoolin eli VFIS:n ensimmäinen lukukausi pyörähti käyntiin elokuussa. Kouluvuoden edetessä vanhemmatkin ovat alkaneet ymmärtää suomalaista opiskelutapaa yhä paremmin.
”Ennen lukuvuoden alkua käännytimme pois joitakin perheitä, jotka olisivat halunneet esimerkiksi säännölliset tasokokeet lapsille”, sanoo koulun rehtori Seija Nyholm.
”Ne vanhemmat, jotka lopulta valitsivat lapsilleen tämän koulun, eivät ehkä ole niitä kaikkein konservatiivisimpia. He ovat itse käyneet läpi aasialaisen koulutussysteemin, mutta haluavat tarjota lapsilleen vaihtoehdon.”
”Koulu seuraa suomalaista opetusohjelmaa vietnamilaisin ja kansainvälisin maustein.”
Ho Chi Minhin 13 miljoonan asukkaan kaupungin keskipäivä on ruuhkainen ja hiostavan kuuma, mutta Ton Duc Than -yliopiston kampuksella on vehreää ja rauhallista.
Opiskelijat vaeltavat yhdestä modernista lasiseinäisestä rakennuksesta toiseen. Moni on suojautunut auringolta päivänvarjolla. Miesopiskelijoilla on valkoiset paidat ja tummat housut, naisopiskelijat ovat pukeutuneet vaaleanpunaisiin, perinteisiin vietnamilaisiin mekkoihin.
Suomalaisvietnamilainen koulu toimii yliopiston alaisuudessa ja sijaitsee kampuksen laidalla, hiukan erillään muista rakennuksista.
Suomalainen kädenjälki on näkyvä. Suuren, vaaleanharmaan koulurakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olli Pekka Jokela. Arkkitehti Karola Sahin vastuulla olivat erityisesti koulun sisustusratkaisut. Seinillä roikkuu suomalaistaiteilija Kristiina Uusitalon taideteoksia.
”Koulun erikoisuus on, ettei täällä ole yhtään käytävää”, esittelee koulun vararehtori Nguyen Thi Thu Huyen.
Koulun keskellä on iso, avoin tila, jossa järjestetään esimerkiksi juhlia ja muita tilaisuuksia. Sitä ympäröivät erilliset siivet, joista jokaisella on oma piha.
”Nämä ovat kuin kylämäisiä yhteisöjä, pieniä kouluja koulun sisällä”, vararehtori selittää.
Idea suomalaisvietnamilaisesta koulusta syntyi suomalaisen koulutusvientiin erikoistuneen Wise Consulting Finland -yhtiön aloitteesta ja sitä kehitettiin yhteistyössä Vietnamin opetusministeriön kanssa.
Sen paremmin Vietnamin kuin Suomenkaan valtiot eivät kuitenkaan ole tukeneet hanketta rahallisesti, vaan kyseessä on Ton Duc Than -yliopiston oma investointi.
Yliopisto käynnistää syksyllä opettajankoulutuksen, ja suomalaisvietnamilainen koulu tulee toimimaan yliopiston normaalikouluna – opettajaopiskelijat suorittavat siis siellä opintoihinsa kuuluvat harjoittelujaksot.
Suomalaisuus näkyy myös koulun arvoissa ja oppimiskäsityksessä.
Koulun suunnitteluvaiheessa vararehtori Nguyen Thi Thu Huyen kävi muiden projektissa mukana olevien vietnamilaisten kanssa tutustumassa muutamiin kouluihin Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella.
Huomio kiinnittyi etenkin suomalaiskoulujen matalaan hierarkiaan.
”Oppilaiden ja opettajien välit olivat rennot ja kouluissa oli kodinomainen tunnelma. Pyrimme samaan myös täällä”, hän kertoo.
Suomalaisuus näkyy myös koulun arvoissa ja oppimiskäsityksessä. Opetuksen keskiössä ovat oppilaslähtöisyys ja yksilökeskeisyys. Lisäksi leikin, liikkumisen, ulkoilun ja terveellisen kouluruuan merkitystä korostetaan.
Suomen kieltä, historiaa tai maantiedettä vietnamilaislapsille ei sentään opeteta, ja suomalaisten juhlapäivien sijasta täällä vietetään muun muassa vietnamilaista uuttavuotta eli Tetiä.
”Koulu seuraa suomalaista opetusohjelmaa vietnamilaisin ja kansainvälisin maustein”, rehtori Seija Nyholm sanoo.
Tärkeässä roolissa ovat suomalaiset opettajat, jotka jakavat osaamistaan paikallisille kollegoille. Koulun reilusta kahdestakymmenestä opettajasta vajaa puolet on suomalaisia, ja lisää rekrytoidaan parhaillaan.
Syksyllä koulussa aloitti opiskelun kaksisataa alakoulun 1.–5. -luokkalaista, mutta se on vasta alkua. Iso osa tiloista on vielä rakenteilla. Ensi syksynä koulussa alkavat toimia yläaste ja lukion ensimmäinen luokka, ja oppilasmäärä nousee yli kuuteensataan.
Lopulta oppilaita tulee olemaan yli kaksituhatta.
Kansainvälinen koulutus on megatrendi keskiluokkaistuvassa Vietnamissa. Hyvätuloiset perheet haluavat lapsensa kansainvälisiin kouluihin, jotta näille aukeaisivat ovet ulkomaisiin yliopistoihin ja kansainvälisiin työtehtäviin.
Todennäköisesti trendi kasvaa entisestään, sillä Vietnamin keskiluokan odotetaan paisuvan nykyisestä 13 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.
Myös kaupungistuminen etenee vauhdilla. Tällä hetkellä noin 35 prosenttia vietnamilaisista elää kaupungeissa, mutta kymmenen vuoden kuluttua osuuden arvioidaan olevan jo 45 prosenttia.
”Suomalainen koulutus on brändi, jota ei vieläkään hyödynnetä tarpeeksi.”
Vietnamin suurkaupungit ovat jo täynnä amerikkalaisia, englantilaisia, ranskalaisia ja saksalaisia kouluja. Nyt joukossa on siis myös yksi suomalainen vaihtoehto.
Vietnam ei ole poikkeus, vaan kansainvälinen koulutus on nyt kovassa nosteessa ympäri Aasiaa.
Suomessa on alettu ymmärtää tässä piilevä markkinarako.
Koulutusviennissä muhii jättbisnes, kirjoitti Opettaja-lehti taannoin. Lehden mukaan koulutus on Suomen vahvin maabrändi ja koulutusvienti on kasvamassa miljardiluokkaan.
Suomesta on jo viety koulutushankkeita jo kaikkiin maanosiin. Suomalaisvietnamilaisen koulun kehittäjän Pasi Toivan mielestä suomalaista koulutusta voisi silti markkinoida maailmalla enemmänkin.
”Suomalainen koulutus on brändi, jota ei vieläkään hyödynnetä tarpeeksi”, hän sanoo.
Toiva työskentelee toimitusjohtajana Wise Consulting Finlandissa, joka on markkinoinut suomalaista koulutusjärjestelmää Aasiassa noin seitsemän vuoden ajan.
Yritys suunnittelee suomalaistyyppisiä kouluja parhaillaan myös muihin Aasian maihin.
”Kiinassa neuvottelut ovat jo pitkällä. Lisäksi meillä on hyviä avauksia Intiassa, Pakistanissa ja Etelä-Koreassa”, Toiva sanoo.
Suomalaista koulutusjärjestelmää ovat tehneet maailmalla tunnetuksi etenkin Pisa-tutkimuksissa saavutetut huipputulokset. Ne tunnetaan Vietnamissakin hyvin.
Rehtori Seija Nyholm sanoo, että suomalaisen koulutuksen menestystarinaan on sekoittunut matkan varrella myös väärää ja liioiteltua tietoa.
Joidenkin vietnamilaisten oppilaiden vanhemmat odottavat suomalaiskoululta suorastaan ihmetekoja.
”Joudumme selittämään heille, ettemme kykene kaikkeen. Usein kerron, että yksi suomalaisen koulujärjestelmän salaisuuksista on hyvinvointivaltio. Suomessa lasten ongelmiin tartutaan varhain. On neuvolat, puheterapeutit, toiminnanohjaajat, sosiaalityöntekijät, neuropsykologit ja lastenlääkärit.”
Vietnamissa vastaavanlaista yhteiskunnan tukea lapsille ja lapsiperheille ei ole.
Paras koulutus on vain niiden saavutettavissa, joilla on rahaa.
Suomalaiseen hyvinvointiin ja tasa-arvoon tottuneelle Vietnamin yhteiskunnallisten ongelmien näkeminen on raskasta ja saa Nyholmin tuntemaan välillä voimattomuutta.
”Ongelmat ovat tässä maassa niin syvällä, ettei suomalainen koulutusjärjestelmä niitä yksin pysty muuttamaan”, Nyholm sanoo.
Hän tiedostaa, että kansainväliset yksityiskoulut ylläpitävät osaltaan kuilua köyhien ja rikkaiden välillä: paras koulutus on vain niiden saavutettavissa, joilla on rahaa.
Suomalaisvietnamilaisessa koulussa on kaksi linjaa, englanninkielinen ja vietnaminkielinen. Lukuvuosi englanninkielisellä linjalla maksaa noin 16 800 euroa. Vietnaminkielinen linja on jonkin verran halvempi, noin 9000 euroa lukuvuodessa.
On selvää, ettei pienituloisilla perheillä ole varaa tällaisiin lukukausimaksuihin. Vaikka Vietnam on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, on maan keskipalkka alle 700 euroa kuukaudessa.
Koulun oppilaat tulevatkin pääosin ylemmästä keskiluokasta.
Avaimet tasa-arvoon ovat Seija Nyholmin mukaan kuitenkin nimenomaan koulutuksessa.
”Mitä useampi vietnamilainen saa laadukasta koulutusta, sitä enemmän maassa on ihmisiä, jotka näkevät yhteiskunnan ongelmat ja osaavat tarttua niihin.”
Tasokkaat kansainväliset koulut Vietnamissa myös estävät aivovuotoa ulkomaille. Aikaisemmin rikkaat vietnamilaiset lähettivät lapsensa usein ulkomaisiin lukioihin. Nyt kun Vietnamiin on perustettu hyviä kansainvälisiä lukioita, yhä useampi rikkaan perheen lapsi käy lukionsa Vietnamissa.
Kenties ainakin osa heistä jää Vietnamiin ja kehittää tulevaisuudessa maata nykyistä tasa-arvoisemmaksi.
