Marraskuussa 2020 maailma sai vihdoin nauttia hyvistä uutisista koronaviruspandemian suhteen, kun lyhyen ajan sisään peräti kaksi lääke- tai bioteknologiayhtiötä ilmoitti kehittämiensä rokotteiden tehoksi yli 90 prosenttia.

Tällaista lupaavaa ihmiskokeiden tehotietoa ovat julkaisseet yhdysvaltalaisyhtiö Pfizer yhdessä saksalaisyhtiö Biontechin kanssa sekä yhdysvaltalaisyhtiö Moderna. Lisäksi Venäjä on ilmoittanut Sputnik-V-rokotteensa tehoksi 92 prosenttia.

Kotimaan uutisiin ilmestyi analyyseja siitä, millaisessa järjestyksessä suomalaiset rokotetaan.

Tällaisesta on meillä relevanttia puhua, sillä Suomi hankkii omat koronarokotteensa osana Euroopan unionin yhteishankintaa. EU taas on jo ehtinyt tehdä ostooikeussopimuksen sekä Pfizerin/Biontechin että Modernan rokotteesta. Lisäksi EU:lla on alustavia varauksia kolmeen muuhunkin lupaavaan rokotteeseen.

Ei siis sittenkään ihan niin hyviä uutisia koko maailmalle.

Itse asiassa vauraat maat ovat olleet liikkeellä niin etukenossa, että Oxfam on ehtinyt huolestua rokotteiden syventävän entisestään maailman epätasa-arvoa.

Järjestön tiedotteen mukaan rikkaat maat, jotka edustavat vain 13 prosenttia maailman väestöstä, ovat jo nyt onnistuneet varaamaan itselleen yli puolet johtavien rokotekandidaattien luvatuista annoksista.

Järjestö arvioi, että vaikka markkinoille saataisiin viisi lupaavinta rokotetta, valmistusaikojen vuoksi lähes kahdelle kolmasosalle maailman väestöstä ei tule riittämään rokotetta ennen vuotta 2022.

Ei siis sittenkään ihan niin hyviä uutisia koko maailmalle.