Artikkelikuva
Elina Yao toivoo vähemmistöjen edustajille tilaa puhua itsensä puolesta.

Students of Colour tuo vähemmistöopiskelijoiden äänen kuuluviin

Luokanopettajaksi opiskeleva Elina Yao toimii Helsingin yliopiston Students of Colour -järjestössä. Se tarjoaa vertaistukea etnisiin ja näkyviin vähemmistöihin kuuluville opiskelijoille ja tuo esiin yliopistossa tapahtuvaa syrjintää.

1) Mihin Students of Colour -ryhmää tarvitaan?

Monet opiskelijoista kokivat tarvetta vertaistukiverkostolle. Lisäksi toimiamme on tarvittu, koska yliopiston yhdenvertaisuussuunnitelmassa rasismia ei aiemmin huomioitu lainkaan itsenäisenä ilmiönä, vaan se oli osa syrjintää ja kiusaamista. On tärkeää puhua rasismista nimenomaan rasismina, jotta siihen suhtauduttaisiin riittävän vakavasti ja jotta siihen voisi puuttua myös yhdenvertaisuuslain nojalla. Laki kieltää syrjinnän yksilön alkuperän perusteella. 

2) Mistä syrjintäongelmista ryhmässä puhutaan eniten? 

Opettajat käyttävät toiseuttavaa opetusmateriaalia. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa esimerkiksi näytettiin video mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta ilman varoitusta. Opettajat eivät ota huomioon, että kursseilla on muitakin kuin valkoisia opiskelijoita, joille materiaali voi olla traumatisoivaa. Nämä kokemukset ovat toistuvia. 

3) Onko korkeakoulumaail-ma valkoisempi kuin muu Suomi?

On ainakin selvää, että etniset ja näkyvät vähemmistöt eivät ole riittävästi edustettuina opettajakunnassa ja opiskelijatoiminnassa. En ole kohdannut vielä yhtään itseni näköistä professoria tiedekunnassani. Olemme vähemmistönä samalla erittäin näkyvä, koska meidät määritellään jatkuvasti ulkonäkömme kautta, että näkymätön, koska jäämme yliopistossa vaille edustusta.

4) Pitäisikö korkeakoulujen opiskelijavalintaa muuttaa etnisen tasa-arvon edistämiseksi?

Opiskelijavalinnan muuttaminen ei itsessään edistäisi tasa-arvoa. Ongelmat kasautuvat varhaisemmilla koulutusasteilla. Niitä aiheuttavat esimerkiksi stereotyyppiset oletukset, joiden seurauksena nuoria ei kannusteta korkeakouluopintoihin. 

5) Opiskelet alakoulun luokan-opettajaksi. Miten olet suunnitellut ehkäiseväsi ongelmia kouluissa? 

Haluan ainakin opetella jokaisen oppilaan nimen ja sen lausumisen, koska koen, että nimi on iso osa identiteettiä. Aion varmistaa, etteivät oppilaani jää rasistisen kohtelun kanssa yksin.  Huolehdin, että rasismiin puututaan ja toimin sitä vastaan.

6) Miten muuttaisit yliopiston opetussuunnitelmia? 
Luokanopettajakoulutukseen pitää tuoda antirasistinen pedagogiikka osaksi opintoja. Nykyinen opetussuunnitelma ei anna valmiuksia aktiiviseen rasismiin puuttumiseen käytännössä. 

 

”Liian usein syrjityn vähemmistön ongelmat otetaan vakavasti vasta, kun “valkoinen pelastaja” tulee puhumaan heidän puolestaan.”

 

7) Millä keinoin  Students of Colour edistää ajamiaan asioita?
Toimimme opiskelijoiden äänitorvena ja edunvalvojana. Välitämme yliopiston häirintäyhdyshenkilölle jäsentemme viestejä, joissa he kertovat syrjinnästä. Meillä on myös työn alla lomake, jolla opiskelijat voivat anonyymisti kertoa syrjinnästä. Lisäksi vierailemme tiedekunnissa, teemme vaikuttajaviestintää ja järjestämme keskustelutilaisuuksia.

8) Oletteko saaneet muutoksia aikaan? 

Olemme saaneet ihmiset kiinnittämään huomiota etnisen tasa-arvon kysymyksiin. Järjestöt ja tiedekunnat ovat ottaneet meihin yhteyttä kysyäkseen mielipidettämme siitä, kuinka hyvin etniset ja näkyvät vähemmistöt on heidän toiminnassaan otettu huomioon.

Lisäksi tapaamisemme yliopiston johdon kanssa johti siihen, että yliopiston uuteen yhdenvertaisuussuunnitelmaan lisättiin kaksi mainintaa rasismista itsenäisenä ilmiönä. Valitettavasti rasismi kuitenkin mainitaan suunnitelmassa edelleen vain ohimennen, eikä sitä käsitellä rakenteellisena ilmiönä. Olemme vaatineet suunnitelmaan lisämuutoksia. 

9) Onko ryhmä kohdannut vastustusta? 
Ei varsinaisesti. Emme kuitenkaan päässeet pyynnöstämme huolimatta osallistumaan yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon jo työvaiheessa, vaan pääsimme kommentoimaan sitä vasta jälkeenpäin. Syrjintää ehkäiseviä suunnitelmia ei pitäisi tehdä ilman syrjintää kokevien vähemmistöjen panosta. 

10) Mitä toivoisit valkoisilta opiskelijoilta?

Toivon, että vähemmistöjen edustajille annetaan ääni puhua itsensä puolesta. Liian usein syrjityn vähemmistön ongelmat otetaan vakavasti vasta, kun “valkoinen pelastaja” tulee puhumaan heidän puolestaan.

Usein kertoessani kokemuksistani valkoisille opiskelijoille minut kyseenalaistetaan kuin olisin aloittamassa väittelyä siitä, tapahtuuko syrjintää oikeasti. Toivoisin, että vähemmistöjä kuunneltaisiin nykyistä paremmin, ja että heille osoitettaisiin tukea varsinkin tilanteissa, joissa rasismia ilmenee. 
 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!