Artikkelikuva
Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan joka kolmas afrikkalaistaustainen eurooppalainen on kokenut rasistista häirintää viime vuosien aikana.

Rasismi on arkipäivää myös Euroopassa

Afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat Euroopassa paljon rasismia. Suomessa tilanne on erityisen karu.

  • Teksti: Karoliina Knuuti
  • Kuvat: IStock
  • Julkaistu: 30.11.2020

Vaikka Yhdysvaltojen rasismi on ollut otsikoissa, eurooppalaisilla ei ole varaa osoitella sormella rapakon taakse. 

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka kolmas afrikkalaistaustainen eurooppalainen oli kokenut rasistista häirintää tutkimusta edeltävän viiden vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olleet maat olivat Suomi, Itävalta, Italia, Tanska, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Malta, Portugali, Ruotsi ja Britannia. 

Suomi sijoittui vertailussa vihoviimeiselle sijalle. Suomessa rasistista häirintää raportoi kokeneensa vastaajista peräti 63 prosenttia, kun vastaava luku esimerkiksi Maltassa oli 20.

Suomen tilanteen karuutta tukee myös yhdenvertaisuusvaltuutetun tämän vuoden kesäkuussa julkaisema selvitys, jonka mukaan 67 prosenttia afrikkalaistaustaisista vastaajista oli kokenut Suomessa syrjintää koulutuksessa ja 61 prosenttia työelämässä. 

Rasismi näkyy häirinnän lisäksi asenteina. Euroopan komission vuonna 2015 tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain noin 64 prosenttia eurooppalaisista hyväksyisi lapselleen tummaihoisen kumppanin. Muslimin hyväksyisi vain noin puolet vastaajista.

Grafiikka, joka kertoo yleisimmin koetut rasistisen häirinnän muodot: 22 prosenttia loukkaavia sanattomia eleitä, 21 prosenttia loukkaavia tai uhkaavia kommentteja, 8 prosenttia väkivallan uhkaa.
Yleisimmin koetut rasistisen häirinnän muodot. Lähde: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)
Graafi koetun rasistisen häirinnän yleisyydestä eri Euroopan maissa. Suomi on listan kärjessä 63 prosentilla. Keskiarvo on 30 prosenttia.
Koetun rasistisen häirinnän yleisyys viiden kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Lähde: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maailman Kuvalehden tilauslomake

  • 18.2.2025

    Kehitysyhteistyössä katsotaan nyt omaa napaa: ”Globaalin solidaarisuuden ideaali on kadonnut tai hälvenemässä”

    Rikkaat maat eivät koskaan ole tehneet kehitysyhteistyötä pelkästään epäitsekkäistä syistä. Kireä geopoliittinen ilmapiiri ja oikeistopopulismin nousu ovat kuitenkin johtaneet siihen, että nyt odotukset apua kohtaan ovat muuttuneet. Rahoitus halutaan takaisin, korkojen kera, sanovat asiantuntijat.

    Artikkelikuva

  • 18.2.2025

    Tuleeko maailmankuvastamme mustavalkoinen? Ulkomaanjournalismin tila kapenee, ja sillä on seurauksensa, sanovat toimittajat

    Ulkomaankirjeenvaihtajia on yhä vähemmän, ja kansainvälisiinkin uutisiin kaivataan Suomi-kulmaa. Jos journalismi keskittyy vain meitä lähellä oleviin ilmiöihin, suomalaisilta saattaa jäädä ymmärtämättä, miten muu maailma toimii, pelkäävät alan osaajat.

    Artikkelikuva

  • 14.2.2025

    ”Älkää kadottako omaa ääntänne!” – Suomessa elää suuri joukko kirjailijoita, joiden tekstit eivät päädy käsiimme

    Vaikka suomalainen kirjallisuuskenttä on viime vuosina alkanut avautua uusille äänille, sen monimuotoisuus on yhä melko pintapuolista. Eri maista Suomeen muuttaneiden kirjailijoiden kokemukset osoittavat, että rakenteelliset esteet ja stereotypiat rajoittavat muunkielisten teosten näkyvyyttä ja arvostusta.

    Artikkelikuva