Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius

Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi veikkailtiin muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, mutta palkinto meni tällä kertaa Maailman ruokaohjelmalle. Palkinnolla haluttiin antaa tunnustusta myös kansainväliselle monenkeskiselle yhteistyölle.

Norjan Nobel-komitea on myöntänyt tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon YK:n alaiselle Maailman ruokaohjelmalle (WFP).

WFP on ruoka-apua ympäri maailman toimittava järjestö, joka tavoitti viime vuonna lähes sata miljoonaa ihmistä 88 maassa. Viime vuosina nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut muun muassa konfliktien takia.

Palkinnolla halutaan kääntää katseet maailman nälkäisiin sekä palkita WFP sen taistelusta nälkää vastaan, yrityksistä parantaa rauhan olosuhteita konfliktialueilla sekä estää ruuan käyttöä konfliktien aseena, Nobel-komitea perusteli.

”Nälän ja aseellisten konfliktien välillä on noidankehä: sota ja konfliktit voivat aiheuttaa ruokapulaa ja nälkää aivan, kuten nälkä ja ruokapula voivat saada piilevät konfliktit leimahtamaan ja kiihdyttää väkivallan käyttöä”, komitea sanoi perusteluissaan.

Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius pitää erityisen merkittävänä sitä, että palkintoperusteissa korostettiin myös kansainvälisen solidaarisuuden ja monenkeskisen yhteistyön merkitystä. WFP on esimerkki siitä.

”Palkinnolla haluttiin muistuttaa, että monet perusasiat maailmassa hoituvat sillä, että asiat tehdään yhteisten rakenteiden kautta. — On hyvä muistuttaa maailmaa ja ihmisiä siitä, että tällaista työtä tehdään ja että vaikka YK-organisaatiot kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, Lodenius toteaa.

Toisaalta WFP ei ole varsinainen rauhanjärjestö ja Nobel-keskusteluissa onkin aika ajoin kiistelty siitä, millaiseen työhön Alfred Nobel halusi rauhanpalkintonsa oikeastaan antaa.

Lodeniuksen mukaan rauhanjärjestöt toivoisivat, että Nobel-palkinto menisi konkreettiseen, juuri nyt tehtävään rauhantyöhön eikä toimisi yleisenä tunnustuspalkintona.

”WFP:n palkitseminen menee ehkä hiukan rajoille, vaikka arvostammekin valtavasti YK-järjestöjä ja ne tekevät laajasti ymmärrettynä konfliktien ennaltaehkäisy-, ratkaisu- ja rauhantyötä. Isolle organisaatiolle annettu valokeila ja raha ei kuitenkaan ole niin iso asia kuin jollekin päivittäistä työtä tekevälle kampanjalle rauhan puolesta tai köyhälle rauhanjärjestölle”, hän sanoo.

WFP:n valinta voittajaksi oli joka tapauksessa yllätys, sillä voittajiksi oli veikkailtu muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, Uuden-Seelannin pääministeriä Jacinda Ardernia sekä Maailman terveysjärjestöä.

”Nobel-komitea yrittää ja usein onnistuukin yllättämään. Kun maailma katsoo johonkin suuntaan, se tuokin uuden näkökulman eikä seuraa vedonlyöntitoimistojen arvauksia”, Lodenius toteaa.

Nobelin rauhanpalkinnon arvo on noin 957 000 euroa. Viime vuonna palkinto myönnettiin Etiopian pääministerille Abiy Ahmedille.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!