Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria

Ajatuspaja Chatham Housen raportissa on ensimmäistä kertaa selvitetty matalan ja keskitulotason maiden työntekijöiden heikon ravitsemuksen vaikutusta yrityksiin ja liike-elämään. Sen mukaan monikansalliset suuryrityksen menettävät vuosittain satoja miljardeja dollareita työntekjöiden puutteellisesta ravitsemuksesta johtuvan tuottavuuden laskun vuoksi.

Suuret yritykset menettävät vuosittain 130–850 miljardia dollaria (noin 110–740 miljardia euroa) matalan ja keskitulotason maiden työntekijöiden heikon ravitsemuksen vuoksi, selviää ajatuspaja Chatham Housen tuoreesta raportista.

Raportissa selvitettiin työntekijöiden riittämättömästä tai heikkolaatuisesta ravinnosta johtuvan alipainon, ylipainon, anemian ja pienikokoisuuden vaikutusta yritysten tuottavuuteen.

Todellisuudessa kustannukset ovat suuremmat, sillä raportissa huomioitiin ainoastaan heikon ravitsemuksen suorat vaikutukset. Piilokustannuksia syntyy esimerkiksi lapsuuden aliravitsemuksen vaikutuksesta koulumenestykseen ja puutteellisesta ravinnonsaannista aiheutuvista sairauksista johtuvista sairauslomista ja -poissaoloista.

Raportissa tarkasteltiin 13 eri talouden alaa – muun muassa rakennusteollisuutta, maataloutta, kaivosalaa, terveyssektoria ja koulutusta – 19 matalan ja keskitulotason maassa. Heikko ravitsemus vaikutti negatiivisesti työntekijöiden tuottavuuteen kaikilla aloilla ja koulutustasoilla, mutta suurin vaikutus sillä oli fyysisiin ja käsin tehtäviin töihin.

Tutkituista maista työntekijöiden alipainoisuuden vaikutuksista kärsitään erityisesti Etiopiassa ja Intiassa, ylipaino taas on ongelmana Egyptissä, Albaniassa ja Hondurasissa.

Monet maat, kuten Ghana, Namibia, Tansania ja Zimbabwe, kantavat heikon ravitsemuksen ”kaksoitaakkaa”, kun väestössä on paljon sekä ali- että ylipainoisia. Esimerkiksi Namibiassa 10 prosenttia työvoimasta on alipainoisia ja 12 prosenttia ylipainoisia.

Raporttia varten haastateltiin myös monikansallisten yritysten edustajia. Selvityksen mukaan yritykset aliarvioivat heikon ravitsemuksen vaikutusta tuottavuuteen ja omia mahdollisuuksiaan tilanteen parantamiseksi. Ravinnon saantia pidettiin työntekijöiden henkilökohtaisen elämän piiriin kuuluvana asiana, vaikka tosiasiassa suuryritykset voisivat tehdä paljonkin tilanteen parantamiseksi, esimerkiksi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai paikallisten viranomaisten kanssa.

Sekä maksamalla työntekijöilleen ja alihankkijoilleen normaalit elinkustannukset kattavaa palkkaa.

Ravinnon ja sen puutteen vaikutusta ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan yleisesti on tutkittu paljon, mutta Chatman Housen raportti on ensimmäinen, jossa on selvitetty heikon ravitsemuksen kustannuksia liike-elämälle ja suuryrityksille.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!