Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.

Maailmasta katosi viime vuonna yhteensä 11,9 miljoonaa hehtaaria trooppista luonnontilaista metsää eli yhden jalkapallokentällisen verran joka kuudes sekunti, selviää tänään julkaistuista yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston keräämistä tiedoista.

Lähes kolmannes menetyksistä tapahtui niin sanotuissa kosteissa metsissä, jotka ovat erityisen tärkeitä biodiversiteetin ja hiilidioksidin sitomisen kannalta.

Metsäkato kiihtyi edellisvuodesta 2,8 prosenttia. Tuloksena syntyi ainakin 1,8 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa 400 miljoonan auton päästöjä, kertoo tulokset julkistanut tutkimuslaitos World Resources Institute.

Tämän vuosisadan aikana vain vuosina 2016 ja 2017 metsää on kadonnut enemmän.

Eniten metsää menetti Brasilia. Sen jälkeen eniten metsää menettivät Kongon demokraattinen tasavalta, Indonesia, Bolivia ja Peru.

Metsäkatoa aiheuttavat muun muassa metsäpalot, metsien raivaaminen maatalousmaaksi sekä hakkuut.

Etenkin Brasilian Amazonilla puiden hakkaaminen maataloutta varten on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Vaikka alueen metsäpaloista uutisoitiin viime vuonna paljon, monet niistä tapahtuivat jo valmiiksi tuhotuilla alueilla, joita oli raivattu maatalouden ja karjan laiduntamisen tarpeisiin, kirjoittavat WRI:n asiantuntijat Mikaela Weisse ja Elizabeth Dow Goldman.

Monet valtiot, järjestöt ja yritykset sitoutuivat vuonna 2010 puolittamaan globaalin metsäkadon vuoteen 2020 mennessä ja lopettamaan sen vuoteen 2030 mennessä.

”Useimmat maat ja yritykset epäonnistuvat sitoumustensa täyttämisessä, sillä trooppisten metsien katoaminen on yhtä korkealla kuin ennenkin”, Weisse ja Dow Goldman toteavat.

He varottavat, että koronavirus saattaa pahentaa metsäkatoa, jos lakeja ei toimeenpanna ja maat alkavat elvyttää talouksiaan esimerkiksi kaivannaisteollisuuden avulla, mikä voi johtaa metsätuhoon. Näin kävi esimerkiksi Indonesiassa Aasian finanssikriisin aikana.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!