Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 3,6 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 1 917 miljardiin dollariin (1 775 miljardia euroa).
Kasvuprosentti oli korkein sitten vuoden 2010, kertoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri tänään julkaistuissa tilastoissaan. Henkeä kohti maailman sotilasmenot olivat noin 249 dollaria eli noin 231 euroa.
Lähes kaksi kolmasosaa maailman sotilasmenoista on peräisin viidestä maasta: Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta, Venäjältä ja Saudi-Arabiasta.
Saudi-Arabiaa lukuun ottamatta ne kaikki kasvattivat menojaan viime vuonna. Yhdysvalloissa pelkkä lisäys, runsaat viisi prosenttia, oli saman suuruinen kuin koko Saksan sotilasbudjetti vuodessa.
”Yhdysvaltain sotilasmenojen kasvu perustuu pääosin havaittuun suurvaltojen välisen kilpailun paluuseen”, sanoo Pieter D. Wezeman, Siprin vanhempi tutkija tiedotteessa.
Myös esimerkiksi Intian sotilasmenojen kasvua selittää kilpailu ja jännitteet Pakistanin ja Kiinan kanssa, Sipri kertoo.
Saksassa sotilasmenot kasvoivat peräti kymmenen prosenttia, minkä arvellaan johtuvan koetusta Venäjän uhasta. Myös Keski-Euroopan Nato-maiden sotilasmenot kasvoivat: esimerkiksi Bulgariassa peräti 127 prosenttia, mikä johtuu pääosin uusien hävittäjien ostamisesta.
Suomen sotilasmenot kasvoivat viime vuonna tilastojen mukaan noin kymmenen prosenttia noin 3,8 miljardiin euroon.
Suomalaiset rauhanjärjestöt vaativat tulevien hävittäjähankintojen ottamista kriittiseen tarkasteluun muun muassa koronaviruspandemian aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi.
”HX-hävittäjien elinkaarikustannusten on arvioitu nousevan kymmeniin miljardeihin euroihin. Nämä resurssit tarvitaan tulevan talouskriisin selättämiseen. Hävittäjähankinnat on peruttava, tai vähintään lykättävä pitkälle tulevaisuuteen”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg tiedotteessa.