Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.

Suomi vei viime vuonna aseita ulkomaille noin 205,1 miljoonalla eurolla. Kokoluokka on samantyyppinen kuin parina aiempanakin vuotena, mutta selvästi korkeampi kuin vuosina 2002–2017 keskimäärin, kertoo Suomen asekauppaa tutkiva SaferGlobe-ajatushautomo.

Tänään julkistettujen uusien tilastojen mukaan tärkeimmät vientialueet olivat viime vuonna EU ja sen jälkeen Lähi-itä. Maista tärkeimpiä olivat Puola, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki, Oman, Ranska ja Arabiemiirikunnat.

Suomen asekauppoja on viime vuosina kritisoitu, sillä Suomi on vienyt aseita Jemeniä pommittaviin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Kumpikin on viime vuosina ollut tärkeimpiä vientimaita. Aiemmin tässä kuussa Suomi myös myönsi vientiluvan Turkkiin, joka aloitti myöhemmin hyökkäyksen Syyrian kurdialueille.

Uusien lupien myöntäminen Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin jäädytettiin marraskuussa 2018, Turkkiin pian kurdien vastaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

SaferGloben toiminnanjohtajan sijaisena toimivan Kari Paasosen mukaan jäädytykset eivät vielä näy vuoden 2018 luvuissa, sillä ennen jäädytystä myönnettyjä vientilupia ei ole peruttu ja monet luvat ovat voimassa vuosia.

Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi ei ole vielä muutenkaan lopettanut kokonaan asekauppaa autoritaarisille maille.

”Oman oli vientitilastojen kärkiviisikossa jo vuonna 2017. Tätä vientiä olisi syytä tarkastella nyt todella kriittisesti”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen tiedotteessa.

Rauhanjärjestöt ovat huolissaan myös pienaseista, joita vietiin euromääräisesti eniten. Ne päätyvät enimmäkseen metsästykseen ja ampumaurheiluun mutta myös viranomaisille. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että ne päätyvät herkästi myös vääriin käsiin, kuten vaikkapa salametsästäjille.

Lisäksi niitä viedään moniin konfliktimaihin sekä ihmisoikeuksia polkeviin maihin, kuten Turkkiin, Arabiemiirikuntiin, Etelä-Afrikkaan, Intiaan ja Uzbekistaniin.

”Pienaseiden kohdalla riski niiden joutumiseen ihmisoikeusloukkausten välineeksi on erityisen suuri. Tämän takia on erittäin huolestuttavaa, että Suomen asevientiä kohdistuu maihin joiden ihmisoikeustilanne tiedetään jo valmiiksi ongelmalliseksi”, Lodenius sanoo.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!