Suomen Pakolaisapu aloitti työn syyrialaispakolaisten parissa Turkissa

Turkissa elää lähes kaksi kolmasosaa Syyrian pakolaisista. Kaksivuotisessa hankkeessa opetetaan muun muassa turkin kieltä pakolaisille. Tarkoituksena on myös lievittää jännitteitä.

Suomen Pakolaisapu on aloittanut uuden kehitysyhteistyöhankkeen Turkin syyrialaispakolaisten parissa. Hankkeessa muun muassa annetaan pakolaisille kieli- ja ammattikoulutusta sekä pyritään lieventämään jännitteitä paikallisen väestön ja pakolaisten välillä.

”Suuri enemmistö pakolaisista elää leirien ulkopuolella, ja heitä on vaikea tavoittaa elinolosuhteiden parantamiseksi. Samaan aikaan syyrialaisten ja paikallisen väestön välit ovat heikentyneet”, kertoo järjestön ulkomaan ohjelman erityisasiantuntija Massimo Lanciotti.

Pakolaisapu tekee ympäri maailman kehitysyhteistyöprojekteja, joissa annetaan muun muassa kieli-, ammatti- ja lukutaitokoulutusta pakolaisille.

Turkissa Pakolaisavun kumppanina on turkkilainen järjestö YUVA, joka pyörittää eräänlaista monitoimikeskusta Hatayn maakunnassa Kırıkhanin kaupungissa. Syyrian rajalla sijaitsevaan Hatayyn on saapunut arviolta 400 000–500 000 syyrialaispakolaista. Matkaa Syyrian Aleppoon on vain noin 40 kilometriä.

Tarkoituksena on muun muassa antaa syyrialaisille turkin kielen koulutusta, jotta nämä pääsisivät paremmin kiinni työelämään ja lapset turkkilaiseen koulutusjärjestelmään. Lisäksi ohjataan ihmisiä sosiaalipalveluiden piiriin, järjestetään ammattikoulutusta sekä virkistystoimintaa. Virkistystoiminta on tarkoitettu myös paikallisille asukkaille. Hanke kestää kaksi vuotta.

Palvelut koetuksella

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on rekisteröinyt Turkissa yli 3,6 miljoonaa syyrialaista vuonna 2011 alkaneen sisällissodan seurauksena. Käytännössä lähes kaksi kolmasosaa kaikista Syyriasta paenneista on juuri Turkissa. Koska ainakin 90 prosenttia heistä elää leirien ulkopuolella, julkiset palvelut ovat ylikuormittuneet.

”Syyrialaiset nähdään uhkana sosiaalipalveluille. Monilla alueilla heitä on jo 10–25 prosenttia väestöstä. Kunnat kuitenkin saavat keskushallinnolta rahaa vain turkkilaisen väestön perusteella. Vaarana on, että jännitteet kasvavat kahden ryhmän välillä”, Lanciotti selittää.

Esimerkiksi konfliktintutkimuslaitos International Crisis Groupin viimevuotisen selvityksen mukaan yhteisöjen välinen väkivalta on viime vuosina kasvanut, ja vuonna 2017 ainakin 35 ihmistä kuoli. Syyrialaisia syytetään myös etenkin matalapalkka-alojen työpaikkojen viemisestä.

Syyrialaisten asema on vaikea myös siitä syystä, etteivät he voi saada Turkissa virallista pakoalaisasemaa, sillä maa ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta kokonaisuudessaan.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!