”Normaalipainoon on matkaa vielä lähes kaksi kiloa. Mitä annat hänelle ruoaksi?” kysyy Maria Nuria de Cesaris poikaansa Isaiaksen punnittavaksi tuoneelta Matilde Albornalta, 30.

De Cesaris pyörittää Meals4hope-hyväntekeväisyysjärjestöä eteläisessä Venezuelassa sijaitsevassa Guayanan kaupungissa.

”Tänään en vielä mitään. Ruokin heitä sillä, mitä satun löytämään ja mitä pystyn ostamaan”, Alborna vastaa. Isaiasilla on kotona myös viisi sisarusta.

De Cesaris antaa Albornalle kuitupistoista jauhosekoitusta, ja avaa oven jo seuraavalle – aliravittua lapsenlastaan punnittavaksi tuovalle isoäidille.

”Emme pysty auttamaan kaikkia apua tarvitsevia, ainoastaan kaikkein huonoimmassa asemassa olevia”, de Cesaris valittaa.

Guayana kuuluu Bolivarin osavaltioon, jossa lasten nälkäkuolemat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Venezuelan talouskriisin seurauksena.

”Joka päivä Guayanan sairaaloihin tuodaan noin 20 aliravitsemuksesta kärsivää lasta. Näistä lapsista 8–10 menehtyy”, kertoo Maritza Moreno, Guayananassa sijaitsevan Caronin kunnan sairaanhoitajakoulun johtaja.

Haavoittuvia ryhmiä tukevan Caritas-kansalaisjärjestön viime vuoden lopussa julkistaman raportin mukaan lähes 300 000 lasta on vaarassa kuolla Venezuelassa nälkään tänä vuonna, mikäli maan kaoottinen tilanne jatkuu.

”Jo 33 prosenttia kaikista venezuelalaislapsista kärsii kasvuhäiriöistä heikon ravinnonsaannin seurauksena”, varoittaa Venezuelan Caritasin johtaja Susana Rafalli.

Todellisuudessa luku voi olla vielä suurempi, eikä nälkä kosketa ainoastaan lapsia. Helmikuussa julkaistun kolmen venezuelalaisyliopiston tekemän tutkimuksen mukaan venezuelalaiset laihtuivat keskimäärin 11 kiloa viime vuonna ja lähes 90 prosenttia kansasta elää köyhyydestä. Tutkimustuloksiin on helppo uskoa, sillä roskakasoista ruokaa etsivistä ihmisistä on tullut arkinen näky kaupunkien kaduilla.

Epätoivoinen tilanne on käytännössä pakottanut venezuelalaiset lähtemään maasta. Sadat tuhannet ovat jo paenneet ja Venezuelassa pelätään muhivan seuraava suuri siirtolaiskriisi.

Öljystä riippuvainen Venezuela on ajautunut kriisiin öljyn maailmanmarkkinahinnan laskettua. Lähes kaksikymmentä vuotta vallassa ollut sosialistihallinto on romuttanut talousrakenteen, ja maan oma tuotanto on käytännössä pysähtynyt. Maassa on pulaa kaikesta jauhoista vessapaperiin.

Käteistä rahaa on lähes mahdoton saada, sillä setelien painaminen on kalliimpaa kuin niiden arvo. Hallitus on rajoittanut käteisnostoja ja automaateista saa nostaa ainoastaan 10 000 bolivaria päivässä. Korttimaksupäätteitä on ilmestynyt käteispulan seurauksena jopa katukioskeihin, ja ihmiset jonottavat automaateille useita tunteja päivässä.

Hyperinflaation seurauksena Venezuelan minimipalkka on painunut hieman alle 800 000 bolivariin eli muutamaan dollariin, mikä riittää hädin tuskin kahteen 24 kananmunan kartonkiin.

Viime vuoden lopulla Venezuelan inflaatio oli maailman korkein, yli 2 000 prosenttia. Tänä vuonna sen odotetaan kiihtyvän entisestään. Jo nykyisellään elintarvikkeiden hinnat voivat nousta 100 prosentilla päivässä.

”Lähtekää Panamaan tai Kolumbiaan hakemaan lääkkeitä!”

Ruokapulan lisäksi venezuelalaisten kohtaloksi voivat koitua perussairaudet, sillä edes yksinkertaisia antibiootteja ei ole enää juurikaan saatavilla.

”Joudun lähes aina sanomaan potilailleni, että lähtekää Panamaan tai Kolumbiaan hakemaan lääkkeitä. Meillä ei niitä enää ole”, kertoo caracasilaisessa sairaalassa työskentelevä lääkäri Alexandra Rivero Fraute.

Rivero Frauten mukaan ihmisten hoitamiseen käytetään myös eläinten lääkkeitä. Tilannetta pahentaa krooninen pula henkilökunnasta, sillä lääkärit ja sairaanhoitajat lähtevät ulkomaille töihin paremman palkan ja työolosuhteiden perässä.

Vakavat sairaudet, kuten syöpä tai hiv, tarkoittavat Venezuelassa jo lähes varmaa kuolemaa.  

Humanitaariseen kriisiin ei ole luvassa ratkaisua ainakaan lähiaikoina, sillä Nicolas Maduron johtama sosialistihallitus on määrännyt maahan pidettäväksi ennenaikaiset presidentinvaalit 20. toukokuuta.

Kansainvälinen yhteisö on jo tuominnut vaalit epädemokraattisina, sillä Maduron hallinto on evännyt maan tärkeimmiltä oppositiovaikuttajilta mahdollisuuden osallistua vaaleihin. Maduro on ehdokkaana vaaleissa ja hänen uudelleenvalintaansa pidetään lähes varmana.

Presidentti ei myönnä Venezuelassa olevan humanitaaristä kriisiä eikä maa ole ottanut vastaan sille tarjottua kansainvälistä apua. Siksi monelle Maduron jatkokausi voisi kirjaimellisesti tarkoittaa kuolemaa.

Venezuelan vaalit

Venezuelassa järjestetään ennenaikaiset presidentinvaalit 20. toukokuuta. Lähes varmana voittajana pidetään vuodesta 2013 maata hallinnutta presidentti Nicolas Maduroa, vaikka hänen kannatuksensa on pohjalukemissa, tilastoista riippuen 10–25 prosentin välillä.

Oppositioliitouma MUD on tuominnut vaalit epädemokraattisina ja aikoo boikotoida niitä. Ongelmana on myös ulkomailla asuvien venezuelalaisten heikot mahdollisuudet äänestää. Esimerkiksi Suomessa asuvien venezuelalaisten olisi mentävä Osloon, sillä Suomen ja Ruotsin suurlähetystöt on suljettu.

Yhdysvallat ja EU ovat määränneet Maduron hallinnolle lukuisia pakotteita ja tuominneet tulevat vaalit epädemokraattisina.