(IPS) — Maatalousvaltaisen Etiopian hiilijalanjälki on pieni, mutta riippuvuus maan antimista kasvattaa huolta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Maan historiassa on tuhoisia nälänhätiä, ja viime vuosien kuivuuskaudet ennustavat tilanteen pahenevan.
”Etiopia on yhtenä harvoista maista laatinut hyvin kunnianhimoisen ilmastonmuutossuunnitelman. Tavoitteena on leikata päästöjä 64 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja nostaa talous kestävällä tavalla köyhien kastista keskituloisiin”, talousministeriön edustaja Zerihun Getu sanoo.
Etiopian yli satamiljoonainen väestö kasvaa lähes kolmen prosentin vuosivauhtia. ”Kun väestö ja talous kasvavat, päästöt nousevat merkittävästi. Vuoden 2010 luku on 150 miljoonaa tonnia, ja se uhkaa kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä”, Zerihun kertoo.
”Siksi Etiopian on keskityttävä nyt sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan että sen vaikutuksiin sopeutumiseen”, hän tiivistää. Avuksi on saatu YK:n ilmastorahasto GCF.
Vesihuoltoa parannetaan
Etiopia aloitti syksyllä 2017 GCF:n tukeman viisivuotisen hankkeen, jonka on tarkoitus turvata kohdealueen maaseudun vesihuolto kaikissa oloissa. Hankkeen budjetti on 43 miljoonaa euroa ja Etiopian oma osuus kymmenosa siitä.
Maaseudulle rakennetaan aurinkoenergialla toimivia vesipumppuja ja pienimuotoisia keinokastelujärjestelmiä, viljavuuttaan menettäneitä maita kunnostetaan ja asukkaiden tietämystä ilmastoasioista kohotetaan. Hankkeen toteutusta valvoo vihreää talouskasvua edistämään perustettu Global Green Growth Institute (GGGI).
Noin 80 prosenttia etiopialaisista saa elantonsa maataloudesta. Kaikkein haavoittuvimpia säänmuutoksille ovat pientilat, joille sadon epäonnistuminen merkitsee ruokakriisiä.
Hanke pyrkii erityisesti parantamaan maaseudun köyhien naisten tilannetta. Sen piirissä olevista 1,3 miljoonasta ihmisestä yli puolet on naisia. Kohdealueen kotitalouksista on naisen johtamia 30 prosenttia.
Kuivuudet pahenevat
Etiopia hyväksyi vuonna 2011 strategian ilmastonkestävästä vihreästä taloudesta. ”Tavoitteena on, että pystymme eräänä päivänä selviämään kuivuudesta joutumatta pyytämään ulkopuolista apua”, maatalousministeri Mitiku Kassa sanoo.
Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen saattaa voimistaa säännöllisin välein esiintyvää El Niño -ilmiötä, joka aiheutti kolmen viime vuoden tuhoisat kuivuudet Etiopiassa. Menneiden vuosikymmenten nälänhädistä selvinneet iäkkäät paimentolaiset luonnehtivat viime vuosien kuivuuskausia elämänsä pahimmiksi.
Zerihun muistuttaa, että meneillään oleva GCF-hanke on vasta pieni apu. Jotta ilmastonmuutokseen pystytään vastaamaan tehokkaasti, tarvitaan 130 miljardin euron investoinnit.