YK-järjestöt varoittavat, että ruokapula Etelä-Sudanissa uhkaa nousta ennennäkemättömän korkealle kevään ja kesän aikana. Pahimmassa tapauksessa lähes kaksi kolmasosaa maan väestöstä tulee kärsimään ruokapulasta.

”Tilanne on äärimmäisen hauras, ja olemme lähellä uutta nälänhätää. Ennusteet ovat karut. Jos jätämme ne huomiotta, kohtaamme kasvavan tragedian”, sanoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn edustaja Serge Tissot tiedotteessa.

Ruokapulan taustalla on vuonna 2013 alkanut verinen sisällissota, joka on ajanut ihmiset pakosalle, estänyt viljelijöitä pääsemästä pelloilleen ja romahduttanut maan talouden.

Kahden Etelä-Sudanin maakunnan julistettiin olevan nälänhädässä jo viime vuoden helmikuussa. Se saatiin torjuttua humanitaarisen avun ansiosta, mutta nälkäisten määrä on silti viime kuukausina kasvanut. Tämän vuoden tammikuussa jo lähes puolet väestöstä, 5,3 miljoonaa ihmistä, kärsi vakavasta ruokapulasta. Se on 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan, järjestöjen eilen julkaistussa raportissa kerrotaan.

”Tilanne pahenee joka vuosi, kun ihmiset menettävät senkin vähän, mitä heillä oli. Olemme huolissamme, sillä nälkäkauden, jolloin sato on käytetty loppuun, odotetaan alkavan tänä vuonna paljon normaalia aiemmin”, kertoo Maailman ruokaohjelman edustaja Adnan Khan.

Mikäli humanitaarista apua ei saada riittävästi, raportin mukaan pahin kausi koetaan touko- ja heinäkuun välillä. Silloin nälkäisiä voi olla jo 7,1 miljoonaa, joista 155 000 suoranaisessa nälänhädässä. Määrä olisi enemmän kuin koskaan aiemmin Etelä-Sudanissa.

Nälänhätä on määritelmä, jota käytetään ruokakriiseissä vain harvoin, sillä se tarkoittaa kansainvälisen ruokaturvaluokituksen viidettä eli pahinta luokkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että päivittäin kuolee ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta ja akuutisti aliravittuja on vähintään 30 prosenttia.

YK-järjestöt ovat viime vuoden aikana toimittaneet miljoonille eteläsudanilaisille ruoka-apua sekä esimerkiksi maanviljelysvälineitä ruokaturvan parantamiseksi. Tissot’n mukaan maan ruokaturva voikin parantua nopeasti, mikäli viljelijät saavat apua elinkeinojensa palauttamiseen.