(IPS) — Etiopian itsevaltainen hallitus alkoi tammikuun puolivälissä täyttää lupaustaan vankien vapauttamisesta. Toistaiseksi on arvailun varassa, miten pitkälle demokratian tiellä aiotaan edetä.

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti tammikuun alussa, että kidutuskeskuksena tunnettu pahamaineinen Maekelawin vankila pääkaupungissa Addis Abebassa suljetaan.

Tammikuun puolivälissä päästettiin vapaaksi ensimmäiset 527 vankia, joiden joukossa oli hallitusta vastustavan oromo-kansan johtaja Merera Gudina. Satoja vankeja lisää on luvattu vapauttaa lähikuukausina.

Tapahtumat heijastavat nopeita muutoksia Etiopian politiikassa. ”Kyse on myönnytyksestä oromo-liikkeen kovalle painostukselle”, Yhdysvaltain Keelen yliopistossa työskentelevä etiopialainen oikeusoppinut Awol Allo arvioi.

Tyytymättömyys pelottaa

Oromot muodostavat 35 prosenttia Etiopian yli satamiljoonaisesta väestöstä ja ovat maan etnisistä ryhmistä suurin. Heillä on myös suurin edustus Maekelawissa ja muissa vankiloissa, mikä ei selity vain väestöosuudella, Allo sanoo.

”Oromoja sorretaan, koska heitä pidetään uhkana väestöosuutensa vuoksi”, Allo pohtii.

Hänen mukaansa uhka on kasvanut hallituksen silmissä marraskuusta 2015, jolloin oromot lähtivät kaduille. Heidän protestinsa on jatkunut siitä asti, ja 2016 siihen liittyi myös toiseksi suurin väestöryhmä, amarat. Heitä on noin 30 prosenttia asukkaista.

Hallitus yrittää nyt lievittää tyytymättömyyttä, joka uhkaa maan yhtenäisyyttä ehkä pahimmin sitten vuoden 1991. Silloin Mengistu Haile Mariamin johtama sosialistinen diktatuuri kukistui pitkän sisällissodan jälkeen.

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Etiopian sijoitus Fund for Peace -järjestön Hauraiden valtioiden indeksissä putosi viime vuonna sijalle 15 edellisvuoden 24:stä. Listalla on 178 valtiota.

Aitoja uudistuksia vai hämäystä?

Tigre-kansa muodostaa vain reilu kuusi prosenttia etiopialaisista, mutta se johtaa yhä Etiopian demokraatista vallankumousrintamaa (EPRDF), jolla on kaikki langat käsissään.

”EPRDF on nyt ottanut vastuun poliittisesta kriisistä ja pyytänyt anteeksi johdon epäonnistumisia ja epädemokraattisia toimia”, oppositiossa olevan demokraattisen puolueen perustaja Lidetu Ayele sanoo.

”Mutta johto ei ole myöntänyt, että maassa on poliittisia vankeja, mikä saa epäilemään, ettei hallitseva puolue ole valmis aitoihin uudistuksiin”, hän jatkaa.

Etiopian johto on soveltanut vastustajiinsa kovia terrorismin vastaisia lakeja ja kiistänyt vankien poliittisuuden, vaikka ihmisoikeusjärjestöjen mukaan heitä on kymmenin tuhansin.

Aiemmin Euroopan unionin suurlähettiläänä Etiopiassa toiminut Sandy Wade ei pidä vankien vapauttamista hämäyksenä. ”Se on välttämätön askel valmistautumisessa kuluvan vuoden paikallisvaaleihin ja vuoden 2020 parlamenttivaaleihin, jos hallitus haluaa opposition mukaan, kuten se tuntuu haluavan.”

”Jos EPRDF haluaa pelastaa itsensä ja maan romahdukselta, tarvitaan aitoja ja nopeita poliittisia uudistuksia, jotka mahdollistavat vapaat ja rehelliset vaalit. Vähempi ei ratkaise nykyistä poliittista kriisiä”, Ayele vahvistaa.