Konfliktien yhteydessä tapahtuva salametsästys on suuri uhka monille Keski-Afrikan tunnetuimmille eläinlajeille, varoittaa YK:n ympäristöohjelma.
Se viittaa viime vuoden lopulla ilmestyneeseen kansalaisjärjestö Trafficin raporttiin, jonka mukaan monissa luonnonpuistoissa eläinten määrä on viime vuosikymmeninä pudonnut radikaalisti.
Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevassa Garamban kansallispuistossa on enää vain 1 100–1 400 norsua, kun 1980-luvulla niitä oli 20 000. Myös kirahvit ovat uhattuina, ja simpanssien määrä on pudonnut ainakin 80 prosenttia.
Raportissa tarkastellaan kolmea suojelualuetta Kongossa sekä Keski-Afrikan tasavallassa.
”On selvää, että aseistettujen ryhmien harjoittama järjestelmällinen salametsästys ja salakuljetus uhkaavat vakavasti joidenkin alueen ikonisimpia lajeja, etenkin elefantteja ja kirahveja”, Trafficin raportissa todetaan.
Alueella toimii useita aseistettuja ryhmiä: esimerkiksi Sudanin janjaweedit sekä oppositioryhmiä, Ugandan Herran vastarinta-armeija sekä Keski-Afrikan séléka ja anti-balaka-kapinalliset.
Samanlaisiin päätelmiin ovat tulleet myös Yalen ja Princetonin yliopistojen tutkijat, joiden tammikuussa Nature-lehdessä julkaiseman tutkimuksen mukaan aseistettu konflikti selittää kaikkein parhaiten suurten kasvinsyöjänisäkkäiden populaation vaihtelua Afrikassa. Mitä enemmän konflikteja, sitä hitaammin eläinten määrä kasvaa. Osan määrä jopa vähenee, tutkimuksessa kerrotaan.
Tutkijoiden mukaan vuosina 1946–2010 71 prosenttia Afrikan suojelualueista joutui konfliktitantereeksi. Salametsästyksen lisäksi eläinten määrää vähensi esimerkiksi elinalueiden tuhoutuminen.
YK:n ympäristöohjelman mukaan tärkein keino hillitä salametsästystä on paikallisten yhteisöjen roolin vahvistaminen.
”Paikallisten tärkeys salametsästyksen vastaisessa taistelussa on laajasti tunnustettu paikallisilla, alueellisilla ja globaaleilla foorumeilla. Nämä sitoumukset pitää kuitenkin vielä yhdistää riittävän tehokkaaseen toteuttamiseen”, toteaa järjestön edustaja Bianca Notarbartolo.