Kun suomalaisromanialainen Cristina Sandu päätti kirjoittaa kirjan, hän tuskin olisi uskonut, minkälaisen suosion se tulisi valmistuttuaan saavuttamaan.

Kirjallisuutta opiskellut Sandu kirjoitti kirjaa vähitellen muiden töiden lomassa, osittain salaa luennoilla. Viisi vuotta myöhemmin kirja oli valmis.

Muutama viikko sitten esikoisromaani Valas nimeltä Goliat (2017) nousi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi. Ehdokkuus yllätti sekä kriitikot että kirjailijan itsensä.

”Ehdokkuus osoittaa, että tälle kirjalle on oma paikkansa ja omat lukijansa Suomessa”, 28-vuotias Sandu iloitsee.

Valas nimeltä Goliat on riipaisevan kaunis kuvaus kahtaalle: nykypäivän Helsingistä rautaesiripun aikaiseen Ceaușescun Romaniaan.

Romaanin keskiössä on helsinkiläinen Alba, suomalaisen äidin ja romanialaisen isän tytär. Kun Alban isoisä kuolee, Alba matkustaa Romaniaan hautajaisiin ja tutustuu samalla oman sukunsa kotikylän historiaan. Lapsuuden kesien Romania paljastuu toisenlaiseksi maaksi, johon merkkinsä ovat jättäneet niin diktatuurin aika kuin ympäri Eurooppa kiertävän sirkuksen valtava valas.

Valas uppoaa keskelle tarinaa, jossa sekoittuu sekä romanialainen satuperinne, että todellinen maailma.

Päähenkilö Alban tavoin Cristina Sandu varttui kaksikulttuurisessa perheessä Helsingissä ja vietti kesät Romaniassa. Kirjailija on ammentanut teokseen omia kokemuksiaan kahden kulttuurin välissä kasvamisesta.

”Kaksikulttuurisuus on usein ristiriitaista. Siihen liittyy kaipuuta paikkaan jota ei ole, koska ihminen ei voi asua kahdessa paikassa samaan aikaan. Kulttuureista juontuvat ristiriidat voivat olla kivuliaita”, Sandu sanoo.

Samojen ristiriitojen kanssa kamppailee esimerkiksi Alban isä Mihai, joka kaipaa Helsingissä kotikyläänsä Romaniaan. Kun Mihai palaa kotikyläänsä, hän huomaa, ettei mikään ole ennallaan: Punaisen kylän asukkaille hän on muuttunut ulkomailla menestyneeksi professoriksi.

Runolliseen tarinankerrontaan sekoittuu eläväisiä esimerkkejä rautaesiripun takaa diktaattori Nikolae Ceaușescun Romaniasta.

Ymmärtääkseen kommunismin aikaista elämää Sandu keräsi vanhoja lehtiartikkeleita ja sukulaistensa muistoja ja haastatteli radiojuontajaa vuoden 1989 mielenosoituksista Bukarestissa.

”Romaniassa on vielä elossa paljon isäni ikäluokkaa, joiden kautta olen kuullut parhaat kuvaukset noilta ajoilta”, Sandu sanoo.

Cristina Sandu uskoo, ettei kulttuureja aina pysty sovittamaan yhteen. Kirjan päähenkilö Alba rakastuu Romaniassa filosofian opiskelija Albertiin, joka ei pysty muuttamaan ulkomaille perheensä takia.

”Voi olla sellaisiakin tilanteita, joissa kaksi maailmaa ei vaan kohtaa. Alban ja Albertin kohdalla käy niin.” Vaikka Albert muuttaa väliaikaisesti Helsinkiin, rakastavaiset eivät löydä paikkaa, jossa he voisivat pysyvästi asua onnellisina yhdessä.

Toisaalta voimakas kulttuurinen ajattelu alkaa olla menneen ajan jäänne, Sandu uskoo.

”Nykyään kansalaisuuden käsitteestä on tullut niin liukuva. Kansalaisuudet sekoittuvat toisiinsa, jonka takia emme voi lokeroida ihmisiä yksittäisiin kulttuureihin.”

Kirjailija itse on asunut pitkiä jaksoja ulkomailla, muun muassa Skotlannissa, Pariisissa ja Oxfordissa.

Tällä hetkellä Sandu myy työkseen käännösoikeuksia oxfordilaisessa kustantamossa. Kirjoittamista hän ei aio kuitenkaan jättää. Sandulla on jo mielessä ideoita pariin seuraavaan kirjaan.

”Tarinoiden avainsanoja voisivat olla pankkiryöstö ja kadonnut saari. Niistä saisi mahtavat kirjat.”

Cristina Sandu: Valat nimeltä Goliat. Otava 2017, 265 sivua. Finlandia-palkinnon voittajan valitsee ministeri, ihmisoikeuksien puolustaja Elisabeth Rehn, ja se jaetaan Helsingissä 29. marraskuuta.