Kestävän kehityksen kasvatus toteutuu suomalaisissa peruskouluissa vielä satunnaisesti, ilmenee tuoreesta Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä.
Uusi perusopetussuunnitelma vastaa hyvin YK:n Agenda 2030:n pyrkimyksiin, mutta opetussuunnitelman käytännön toteutuksessa on kuitenkin paljon parantamista, väitöksen tehnyt Seppo Saloranta linjaa.
Kuudennen luokan oppilaat arvioivat itse saaneensa koulussa melko vähän kokemuksia kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista.
Väitöksen mukaan opettajien menetelmät kestävän kehityksen opetukseen ovat vielä varsin perinteisiä, ja paremmin tepsisivät oppilasta aktivoivat, kokemukselliset ja elämykselliset työtavat.
”Hyvin toteutettuna ne lisäävät oppilaiden arvojen selkeytymistä, kriittistä ajattelua ja toiminnan taitoja. Tällaisia opetusmenetelmiä luokanopettajat toteuttavat kuitenkin vain satunnaisesti”, Saloranta toteaa.