Amnesty: Homoviha leviää entisissä neuvostomaissa – ”Venäjän toimet pahentavat tilannetta”

Monien entisten neuvostomaiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanne on heikentynyt. Edes muut ihmisoikeusjärjestöt eivät enää tue heitä, kertoo Amnesty.

Homofobia, syrjintä ja Venäjän ristiretki homosuhteita vastaan ovat ruokkineet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin (hlbti) kohdistuvaa vihamielisyyttä entisissä neuvostomaissa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuoreessa raportissaan.

Tänään julkaistun raportin mukaan hlbti-ihmisten syrjintä on syventynyt viime vuosina Armeniassa, Valko-Venäjällä, Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Asenteiden koventumiseen ovat järjestön mukaan vaikuttaneet muun muassa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä loukkaavat toimet sekä myös maan median asenteet.

“Venäjä ja sen media ovat vaikutusvallallaan pahentaneet hlbti-ryhmien tilannetta monissa entisissä neuvostomaissa. Niiden röyhkeä hyökkäys hlbti-oikeuksia vastaan on rohkaissut muita hallituksia ajamaan samanlaisia vähemmistöjä sortavia uudistuksia ja kiihdyttänyt negatiivisia asenteita kansalaisten keskuudessa”, sanoo Denis Krivosheev, Amnestyn Eurooppa ja Keski-Aasia -yksikön varajohtaja tiedotteessa.

Kaikki neljä raportissa käsiteltyä maata ovat Venäjän liittolaisia, ja kaikissa niistä on yritetty viime vuosina saada läpi samantyyppisiä ”homopropagandan” kieltäviä lakeja kuin Venäjällä. Valko-Venäjä on onnistunut saamaan lain läpi, Armenia ja Kirgisia taas ovat kieltäneet samaa sukupuolta olevien avioliitot perustuslaissa.

Maissa on kielletty myös hlbti-ryhmien Pride-kulkueet tai niiden kimppuun on hyökätty. Poliisi ei ole pystynyt estämään eikä tutkimaan homofobisten ryhmien tekemiä viharikoksia. Hlbti-aktivistien järjestäytymisvapautta on rajoitettu, raportissa kerrotaan.

Jopa muut ihmisoikeusjärjestöt syrjivät hlbti-aktivisteja. Esimerkiksi Kirgisiassa vain yksi tunnettu ihmisoikeusjärjestö tuomitsi vuonna 2015 tapahtuneen hyökkäyksen hlbti-tapahtumaan.

”Amnesty vetoaa ihmisoikeusjärjestöihin: työskennelkää hlbti-järjestöjen rinnalla”, Krivosheev sanoo.

Järjestö vaatii neuvostomaiden hallituksia turvaaman hlbti-ryhmien työn sekä kansainvälistä yhteisöä vetoamaan hallituksiin, jotta nämä puuttuisivat syrjintään ja viharikoksiin. EU-maiden pitäisi huomioida hlbti-aktivisti muiden ihmisoikeustoimijoiden rinnalla ja tukea näitä, se sanoo.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!