Haiti, Zimbabwe, Fidži, Sri Lanka ja Vietnam kärsivät viime vuonna eniten ilmastoon liittyvistä äärimmäisistä sääilmiöistä, summaa vuotuinen ilmastoriski-indeksi.
Indeksin koostaneen saksalaisen ympäristö- ja kehitysjärjestön Germanwatchin mukaan erityisessä ääri-ilmiöiden riskissä ovat pienet saarivaltiot, joita on viiden kärjessä olevista maista kolme. Lisäksi köyhät maat yleensä joutuvat kamppailemaan sääilmiöiden kanssa.
”Etenkin pienissä maissa seuraukset ovat tuskin kestettävissä. Tämä korostaa sitä, miten tärkeää on tukea köyhiä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa samaan aikaan, kun puututaan vahinkoihin. Etenkin Fidžin isännöimässä ilmastokokouksessa nämä asiat on asetettava tärkeysjärjestyksessä korkeimmalle”, sanoo indeksin teossa mukana ollut Germanwatchin neuvonantaja David Eckstein tiedotteessa.
Fidži johtaa parhaillaan käynnissä olevaa Bonnin ilmastokokousta.
Indeksissä tarkastellaan viime vuoden sääilmiötä. Esimerkiksi Haitiin iski voimakkain hurrikaani yli 50 vuoteen. Fidži taas kärsi ennätysmäisen voimakkaasta trooppisesta syklonista. Myös Sri Lankaa kuritti muun muassa sykloni.
Tutkijoiden mukaan ilmastokatastrofien vaikutus köyhiin maihin näkyy erityisen selvästi pitkällä aikavälillä. Vuosina 1997–2016 kymmenestä eniten kärsineestä maasta yhdeksän oli matalan tai matalan keskitulotason maita, kärjessä Honduras, Haiti ja Myanmar. Tänä aikana on tapahtunut yli 11 000 äärimmäistä sääilmiötä, joissa on kuollut yli 520 000 ihmistä. Taloudelliset vahingot ovat olleet noin 3,16 biljoonaa dollaria, eli noin 2,17 biljoonaa euroa.
”Mutta myös teollisuusmaiden pitää puuttua enemmän ilmastovaikutuksiin, joita ne alkavat jo tuntea. Tehokas ilmastonsuojelu on myös näiden maiden intresseissä”, Eckstein toteaa.
Uusimman indeksin kymmenen kärjessä ovat Makedonia ja Yhdysvallat sijoilla kahdeksan ja kymmenen. Yhdysvalloissa on kärsitty kuivuudesta ja helleaalloista sekä sateista ja tulvista. Makedonia taas on listalla muun muassa 20 pakkasasteen talvilämpötilojen vuoksi.
Indeksissä on otettu huomioon vain ilmastonmuutokseen liittyvät äkilliset sääilmiöt, kuten myrskyt, tulvat sekä äärilämpötilat. Esimerkiksi maanjäristyksiä ei lasketa eikä toisaalta myöskään hitaasti kehittyviä ilmiöitä, kuten merenpinnan nousua. Siksi siitä ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, raportissa huomautetaan.