“Olemme kadottaneet henkisen yhteyden luontoon. On korkea aika löytää tapoja, joilla voimme saada takaisin yhteytemme veteen ja muihin elementteihin. Tämä on meidän tapamme: läsnäolollamme ja laulullamme osoitamme kiitollisuutta vedelle”, kolumbialainen kansalaisaktivisti ja muusikko Hector Buitrago sanoo.

Hän on mukana Canto al agua eli ”Laulu vedelle” -tapahtumassa, joka järjestetään maan pääkaupungissa Bogotássa jo kahdeksatta kertaa maaliskuun 22. päivänä, YK:n kansainvälisenä vesipäivänä.

Ryhmä kokoontuu vaihtuvalle vesilähteelle osoittamaan kunnioitusta vedelle. Tapahtumalla aktivistit herättelevät kansalaisia ja päättäjiä kiinnostumaan veteen liittyvistä kysymyksistä.

Kahdeksan vuoden aikana tapahtuma on levinnyt laajalle. Suomea lähimpänä vedelle lauletaan Viron Saarenmaalla. Buitrago toivoo, että joku taho tarttuisi ideaan myös Suomessa.

”Ideana on, että päivä pyhitetään vedelle – tai edes hetki päivästä”, hän sanoo.

Järjestäjät toivovat, että kello 12 eri puolilla maailmaa ihmiset kokoontuisivat minkä tahansa veden äärelle ja kiittäisivät vettä, esimerkiksi toistamalla om-äännettä kymmenen minuutin ajan.

Taustalla on japanilaisen kirjailijan Masaru Emoton näkemys, jonka mukaan musiikki, kauniit sanat ja äänet ja myönteiset ajatukset harmonisoivat vettä.

Vesipäivä lanseerattiin alun perin YK:n yleiskokouksessa Rio De Janeirossa vuonna 1992. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa vedestä ja sen vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin. Puhdasta juomavettä ei ole saatavilla läheskään kaikkialla maailmassa. Puhtaan veden ongelmat eivät liity vain juomaveteen, vaan myös esimerkiksi sanitaatioon, viemäröintiin ja käymälöihin. Kehittämällä näitä osa-alueita ja panostamalla puhtaan veden saantiin vähennetään maailmanlaajuisesti köyhyyttä, sairauksia ja lapsikuolleisuutta.

Kolumbiassa veteen liittyvät suurimat ongelmat liittyvät niihin uhkiin, jotka vahingoittavat veden kiertokulkua ylläpitävää ekosysteemiä: kaivosteollisuus, vesivoimalat, veteen liukenevat hiilivedyt.

”Tästä kaikesta seuraa vesipulaa, saastumista ja sosiaalisia ongelmia, kun yhteisöt joutuvat muuttamaan muualle puhtaamman veden perässä”, Buitrago sanoo.

Hänen mielestään kansalaisten on aktivoiduttava tilanteessa, jossa yhteiskunta ja teollisuuslaitokset osoittavat välinpitämättömyyttä.

”Myös hallituksen riittämättömät toimenpiteet esimerkiksi kaupunkeja halkovien jokien saastuttamisen ehkäisemiseksi velvoittavat meitä toimimaan”, Buitrago sanoo.

Tämän vuoden YK:n vesipäivän teemana on jätevesi. 80 prosenttia maailman jätevedestä menee takaisin ekosysteemiin ja jää hyödyntämättä uudelleen. Lisäksi 1,8 miljardia ihmistä elää ilman puhdasta vettä, mikä lisää sairastumisen riskiä. Vuosittain 842 000 ihmistä kuolee maailmassa huonon hygienian, riittämättömän sanitaation ja likaisen veden vuoksi.

Vesi liittyy olennaisena osana muun muassa Pohjois-Dakotan öljyputkikonfliktiin, jossa putki halkoo alkuperäiskansojen vesistöjä. Vesi onkin keskipisteessä monessa konfliktissa ympäri maailmaa. Pohjois-Amerikassa taistellaan öljyputkien lisäksi patoprojekteja vastaan, Afrikan sarven alue kärsii kuivuudesta ja meret ympäri maailman täyttyvät muovista.

Buitragon mukaan meidän tulisi tulla tietoisiksi veden merkityksestä elämässämme.

”Me ihmisetkin koostumme vedestä – noin 70 prosenttia meistä on vettä. Meidän tulee löytää tapoja tukea ekosysteemejä, etsiä omassa yhteisössämme tapoja vaikuttaa asioihin arkisilla valinnoilla, lainsäädännöllä, taiteella.”

Lisätietoja tapahtumasta: www.cantoalagua.com