Parhaiten tulijaa ymmärtää toinen tulija

Malmilla toimivassa vertaistukikeskuksessa uussuomalaiset auttavat toisiaan ymmärtämään Suomea.

Pieni toimisto Malmin ostoskeskuksen yläkerrassa kuhisee elämää ja vieraita kieliä. Ujosti hymyilevät uussuomalaiset hörppivät kahvia ja mutustelevat keksejä. Porukoissa puhutaan arabiaa ja kurdia ja välillä paikalla olevien suomalaisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten kansa syntyy haparoivia keskusteluja yksinkertaisella suomella. Meneillään on kahvitauko suomen oppituntien välissä.

Kalliolan Setlementin vertaisohjaushankkeen toimistolla, ”Vertsillä”, on viime aikoina ollut ruuhkaa. Vuosi sitten alkanut Syyrian pakolaisten saapuminen näkyi myös Malmilla: halukkaita olisi ollut reilusti enemmän kuin pieniin luokkahuoneisiin mahtui. Osa jouduttiin käännyttämään ovelta.

 

Suomen kielen tunnit on vain yksi pienen keskuksen palveluista. Tärkein on uussuomalaisten toisilleen tarjoama tuki.

”Pyrimme olemaan mahdollisimman matalan kynnyksen paikka, johon maahanmuuttajat voisivat tulla tutustumaan toisiinsa ja kantasuomalaisiin”, sanoo Anu Ojaksela, Vertsin projektivastaava.

”Oleellinen osa toimintaa ovat Suomessa pidempään asuneet vertaistukihenkilöt. Vertaistukija on kulttuuritulkki, joka auttaa maahanmuuttajaa ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa oman kokemuksensa kautta.”

Ojakselan lisäksi Malmilla on kaksi maahanmuuttajataustaista työntekijää, Shahla Rostem ja Kamilla Nuermainmaiti, jotka puhuvat arabiaa, kurdia ja uiguuria.

Vertsin vertaistukiryhmissä uussuomalaiset voivat keskustella äidinkielellään kiinnostavista tai mieltä painavista teemoista, kuten terveydenhuollosta, sosiaalitoimen palveluista tai omaishoidosta. Toiminta on suunnattu erityisesti naisille, jotka saattavat jäädä miehiä helpommin eristyksiin kotiin. ”Kun äiti oppii uutta, koko perhe hyötyy”, sanoo Ojaksela.

 

Vaikka työ on ajoittain raskasta, on se myös palkitsevaa. Parasta on, kun näkee käännöksen parempaan tutuksi tulleessa ihmisessä.

”Viime talvena ovelle tuli hieman vanhempi nainen, Amira (nimi muutettu), joka pyysi saada keskustella kahden kesken. Hän vaikutti erittäin väsyneeltä ja masentuneelta. Kävi ilmi, että hänellä oli kolme lasta kotona ja että hän tarvitsi kipeästi lääkäriä. Autoin häntä varaamaan aikoja terveyskeskukseen ja sosiaalitoimistoon. Hän ei halunnut osallistua ryhmien toimintaan, mutta kysyi saisiko tulla Vertsiin ompelemaan.  Onneksi olin tuonut toimistolle oman ompelukoneeni, jota hän lainasi muutaman kerran. Nyt kun häntä näkee, hän on kuin eri ihminen, pystyy pitämään itsestään huolta ja on jopa käynyt täällä ryhmissä”, Ojaksela kertoo.

Vertsiä pyörittävä Kalliolan setlementti on osa 1800-luvun lopulla Britanniassa syntynyttä setlementtiliikettä. Kalliolan työ perustuu setlementtiarvoihin, joista keskeisimpiä ovat luottamus ihmisen kykyyn ratkaista ongelmia itsenäisesti, erilaisuuden hyväksyminen, tasa-arvoisuus ja yksilön oikeuksien kunnioittaminen.

Peruskorjatun setlementti­talon avajaisia ja kaikille avointa Kansanjuhlaa vietetään 15.10.2016 klo 13–18 Kallio­lan setlementtitalossa, Sturenkatu 11. www.kalliola.fi

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!