Luonnonkatastrofien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset köyhyyteen ovat tuhoisammat kuin aiemmin on ymmärretty, varoittaa Maailmanpankki tuoreessa raportissaan.
Raportissa sovelletaan uutta laskentatapaa, jossa otetaan huomioon, miten luonnonkatastrofit vaikuttavat kulutukseen ja sitä kautta hyvinvointiin. 117 maata kattavan tutkimuksen mukaan menetykset ovat vuosittain noin 520 miljardia dollaria, eli noin 483 miljardia euroa. Se on jopa noin 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin on arvioitu.
”Myrskyillä, tulvilla ja kuivuuskausilla on hirveät inhimilliset ja taloudelliset seuraukset, ja usein köyhät maksavat kovimman hinnan. Katastrofikestävyyden vahvistaminen ei ole vain taloudellisesti järkevää, vaan moraalinen velvollisuus”, sanoo Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kim tiedotteessa.
Luonnonkatastrofit kurittavat etenkin köyhiä, koska heillä on käytössään rajallinen valikoima selviytymiskeinoja ja he elävät muutenkin katastrofiherkillä alueilla. Raportin arvion mukaan katastrofit ajavat köyhyyteen joka vuosi noin 26 miljoonaa ihmistä.
Esimerkiksi Myanmariin vuonna 2008 iskenyt sykloni Nargis pakotti jopa puolet maan köyhistä viljelijöistä myymään omaisuuttaan. Vaikutukset tuntuvat sukupolvien ajan, raportissa todetaan.
Maailmanpankki peräänkuuluttaa köyhien parempaa suojelua katastrofeilta esimerkiksi sosiaaliturvan avulta. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa: esimerkiksi Keniassa annettiin ennen viime vuoden kuivuuskautta haavoittuville viljelijöille lisävaroja. Näin heidän on ollut helpompi ehkäistä kuivuuden vaikutuksia, raportissa kerrotaan.
Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.