Yli 60 000 siirtolaista on kuollut tai kadonnut maailmanlaajuisesti meri- ja maareiteillä vuodesta 1996 lähtien. Tämän vuoden uhrimäärä on jo yli 3 400, yli 80 prosenttia heistä Eurooppaan pyrkijöitä, kertoo Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM).

Todellinen uhrimäärä on järjestön tuoreen selvityksen mukaan todennäköisesti vielä suurempi. Suurinta osaa uhreista ei löydetä ja jos löydetään, monia ei tunnisteta. Esimerkiksi viime vuonna Välimerellä kadonneista alle puolen ruumiit löydettiin. Syrjäisillä alueilla kuolemalle ei välttämättä ole edes todistajia, sanoo IOM:n data-analyysikeskuksen johtaja Frank Laczko.

Järjestön mukaan valtiot eivät pane tällä hetkellä paljoakaan painoa kadonneiden siirtolaisten etsimiseen tai heidän ruumiidensa tunnistamiseen, vaikka perheille katoaminen tarkoittaa äärimmäistä psyykkistä ja taloudellista ahdinkoa.

”Kun valtio tukee vain vähän tai ei lainkaan, perheet jäävät suunnistamaan organisaatioiden ja byrokratian luoman esteradan läpi, mikä voi olla äärimmäisen sekavaa, mutkikasta ja jopa vaarallista. Surun ja toivon välissä jumittava etsintä voi kestää vuosia, jopa eliniän”, Laczko sanoo.

Järjestön mukaan kadonneita varten pitäisi perustaa esimerkiksi alueellisia ja kansainvälisiä tietokantoja. Aivan ensimmäisenä valtioiden pitäisi tunnustaa, että siirtolaisten kuolemien tutkinta on kansainvälisen lain asettama velvoite.