Vuonna 1981 perustettu Rauhankasvatusinstituutti ry tahtoo palauttaa rauhan muotiin, ja parhaitenhan se onnistuu muodin suurkuluttajien kautta.
Järjestö luo opetusmateriaalia, tarjoaa neuvontaa ja kouluttaa kasvattajia. Toiminnan lopullisena tavoitteena on mikäpä muukaan kuin missien ikisuosikki, maailmanrauha.
”Niinhän meillä kaikilla”, Rauhankasvatusinstituutti ry:n projektikoordinaattori
Hanna Niittymäki nauraa.Kun puhutaan hieman konkreettisemmin, Niittymäki kertoo kasvatustyön tähtäävän empaattisempiin ja rauhantahtoisempiin tuleviin sukupolviin.
”Ja osittain ollaan menossa todella hyvään suuntaan”, hän lisää.
Siitä kertoo muun muassa se, että opetushallitus ottaa rauhan taas asialistalleen: vuonna 2016 täytäntöön pantava peruskoulun opetusuunnitelma palauttaa ”rauha”-sanan tekstiin, kun se edellisessä esiintyi vain kerran. Tulevassa opetussuunnitelmassa myös painotetaan pitkiä teemoja.
”Rauhankasvatus voisi toivottavasti olla yksi sellainen”, Niittymäki toivoo.
Silta opettajainhuoneisiin
Rauhankasvatusinstituutti pyrkii edesauttamaan rauhanaatteen elvyttämistä erilaisin kampanjoin. Suurin on Maailmankoulu-hanke, jonka avulla lisätään globaalikasvatusta kouluissa. Se tarjoaa kasvattajille palveluja aina maksuttomista materiaaleista opetuksen suunnitteluapuun. Myös järjestöt saavat osansa.
”Meillä on sekä koulumaailma- että järjestöverkosto ja osaamista kummaltakin alalta. Rakennamme siltoja opettajainhuoneiden ja järjestötilojen välille”, Niittymäki sanoo.
Peruskoulun opettajana pitkään työskennellyt Niittymäki on nähnyt ammattikasvattajan silmin, kuinka hankalaa järjestöjen on joskus löytää oikeaa lähestymistapaa kouluja varten.
Kun ollaan oikein rehellisiä ja raadollisia, suurin osa opettajainhuoneisiin postitetusta opetusmateriaalista laitetaan Niittymäen mukaan suoraan paperinkeräykseen.
”Sanon aina, että menkää kouluille esittelemään opetusmateriaalianne kasvokkain. Ja ostakaa pullaa!” Niittymäki nauraa.
”On parempi hoitaa viisi koulua kunnolla, kuin postitella paketteja tuhansille.”
Vaa’an toisessa kupissa on ikuinen ongelma – vaikuttavuus. Kuinka saada vähällä rahalla mahdollisimman tehokasta jälkeä aikaan?
Toisaalta monet järjestöt haluaisivat vierailla kouluilla, jota Niittymäki kyllä arvostaa, mutta vaikuttaminen voisi olla laajempaa esimerkiksi kuvaamalla videoita nettiin.
”Silloin koulut voisivat osallistua Utsjoella asti.”
Ainoastaan ihmisiä
Eräs viime vuonna huomiota saanut kampanja on paljon keskustelua herättäneen Talvisotahiihdon vastineeksi ideoitu Rauhanfudis. Hankkeessa koululuokille lahjoitettiin reilun kaupan jalkapallo ja rauhanlippu.
Julkisuutta Rauhanfudis sai, kun poliisit pysäyttivät 3. ja 4. luokkalaisten kulkueen ja kysyivät mielenosoituslupaa lapsilta, joiden jonon päässä lippu heilui.
”Jotain positiivista oli sentään siinä, että kampanja sai huomiota, mutta se meni vähän ohi aiheesta”, Niittymäki virnistää.
Täysosumana aiheeseen Niittymäki muistaa kohtauksen
Helena Kekkosen, rauhankasvatuksen uranuurtajan ja Rauhankasvatusinstituut in pitkäaikaisen pääsihteerin, omaelämäkerrasta.Nuori nainen meni sodanjälkeisessä Helsingissä Moskovan filharmonikkojen konserttiin ja mietti lumoavaa musiikkia kuunnellessaan, ettei ole olemassa vihollisia vaan ainoastaan ihmisiä.
Saman oivalluksen Rauhankasvatusinstituutti haluaa tarjota Suomen nuorille sukupolville.