(IPS) — ”Köyhyys on muuttunut osaksi minua. Olen oppinut elämään sen kanssa, ettei minusta välitä kukaan”, sanoo 13-vuotias kongolaistyttö Aminata Kabangele.
Aminata menetti koko perheensä Kongon demokraattisen tasavallan väkivaltaisuuksissa ja päätyi muiden kongolaisten mukana Tongogaran pakolaisleirille Zimbabwen itäosissa.
Aminata on yksi Afrikan miljoonista köyhistä lapsista, joiden kohtalona on orpous tai päätyminen orjuuden kaltaisiin oloihin. YK:n arvioi vuosituhannen alussa, että jopa 200 000 lasta myydään vuosittain orjaksi Keski- ja Länsi-Afrikassa. Asialla ovat usein lapsen varattomat vanhemmat.
Vaikka YK on onnistunut puolittamaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän maailmassa, lasten ahdinko jatkuu monin paikoin Afrikassa.
Länsi-Afrikka kärjessä
”Pohjaton köyhyys ajaa perheet myymään lapsensa vaikkapa yhdestä ateriasta, jos ostaja väittää antavansa lapselle työtä tai pitävänsä hänestä huolta. Usein lapsen kohtalona on kuitenkin orjantyö lähes ilman palkkaa”, sambialainen lasten oikeuksien puolustaja Amukusana Kalenga kertoo.
”Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Beninissä moni perhe kokee helpotusta, jos joku tarjoutuu ottamaan heidän lapsensa”, sanoo Mike Sheil, joka on valokuvannut alueen lapsia brittiläisen orjuudenvastaisen järjestön toimeksiannosta.
Pelkästään Norsunluurannikon ja Ghanan kaakaofarmeilla raatoi 1,8 miljoonaa 5–17-vuotiasta lasta vuonna 2010, raportoi Global March Against Child Labour -järjestö.
Terroristien riveissä
Unicefin mukaan runsasväkisen Nigerian lapsista 70 prosenttia jää rekisteröimättä syntyessään ja noin kolmannes ei suorita peruskoulun oppimäärää.
”Alaikäiset tytöt ja pojat palvelevat islamistisen terroristiryhmän Boko Haramin riveissä vakoojina ja osallistuvat usein itsemurhaiskuihin”, kertoo nigerialainen konfliktinratkaisun asiantuntija Hillary Akingbade.
”Tytöt joutuvat aseryhmissä usein seksiorjiksi. Ympäri Afrikkaa lapsia liittyy taistelijoihin pakon alla, mutta myös vapaaehtoisesti, koska he uskovat sen olevan paras tapa selvitä hengissä”, hän kertoo.
Sotaan kahdeksanvuotiaana
Keski-Afrikan tasavallassa noin 10 000 lasta värvättiin aseryhmiin maan ajauduttua sisällissotaan joulukuussa 2012. Pelastakaa lapset -järjestön mukaan joukossa oli jopa kahdeksanvuotiaita.
Tuorein lasten värväyspiikki on koettu Etelä-Sudanissa, jossa yli vuoden jatkuneen raa’an sisällissodan päättymisestä on nyt toivoa. Sotaan on osallistunut YK:n mukaan 11 000 lasta. He ovat taistelleet niin hallituksen kuin kapinallistenkin riveissä vapaaehtoisina tai köyhien vanhempiensa lähettäminä.
Lapsen ongelmat eivät lopu siihen, että hän onnistuu pakenemaan sotaa, todistaa Zimbabween päätynyt Aminata: ”Tänne päästyäni olen vaipunut entistä syvempään köyhyyteen. Pakolaisleirin lapsille ei ole tarjolla muuta kuin puutetta.”
Ei pelkkää kurjuutta
Afrikka muuttui paremmaksi paikaksi lapsille kaudella 2008-2013, kertoo The African Child Policy Forumin raportti lasten hyvinvoinnista. Alueen 52 valtiosta 22 pääsi ylöspäin lapsiystävällisyyttä mittaavassa asteikossa. Kärjessä olivat Mauritius, Etelä-Afrikka, Tunisia, Egypti, Kap Verde, Ruanda, Lesotho, Algeria, Swazimaa ja Marokko.
Lasten kannalta pahimmat maat olivat tutkimuskaudella Tšad, Eritrea, São Tomé ja Príncipe, Zimbabwe, Komorit, Keski-Afrikan tasavalta, Kamerun, Kongon demokraattinen tasavalta, Norsunluurannikko ja Mauritania.
Tilaston hännille jääneiltä mailta puuttuvat lainsäädäntö ja poliittiset päätökset lasten suojelemiseksi väärinkäytöksiltä ja hyväksikäytöltä. Ne eivät myöskään ole parantaneet lasten koulutus- tai terveyspalveluja.
Raportin mukaan lapsiystävällisyys ei riipu maan vauraudesta tai kehitysasteesta, vaan päättäjien halusta priorisoida lasten asemaa ja ohjata varoja sen kohentamiseen.