Artikkelikuva

Riisiaitan laineilla

Vietnam on hamunnut määrätietoisesti taloskasvua ja kehitystä, mutta tuotannon kasvulla on hintansa.

Laivan äänitorvi halkoo kuumaa ja kosteaa pimeyttä. On yö, eikä alus juuri keinahtele, sillä Mekong virtaa hiljaa ja rauhallisesti. Huuto varmistaa, että viimeiset, kotiin palaavat kalastajat väistävät aluksen tieltä.

Rannalta kiirii naisen epävireinen karaokelaulu veden yli. Ihmiset nauravat. Koko kylä on kokoontunut viettämään iltaa lähibaariin, jonka värivalot näkyvät joelle.

Vietnamilaiset kutsuvat Mekongin suistoaluetta yhdeksän lohikäärmeen joeksi, Etelä-Kiinan mereen laskevien yhdeksän pääuoman mukaan. Joki saa alkunsa Tiibetin ylängöiltä. Sieltä vesi kiemurtelee 5000 kilometriä Kiinan, Myanmarin, Laosin ja Kambodzhan halki.

Aamulla pysähdymme. Kyläläiset kertovat, että seutu on Mekongin parasta riisinviljelyaluetta. Pellot ovat tulvaveden tuoman maa-aineksen ansiosta hedelmällisiä, mutta suolaista merivettä ei tarvitse pelätä. Riisin lisäksi kalastetaan, pidetään kotieläimiä ja kasvatetaan hedelmäpuita.

Vietnam on hamunnut määrätietoisesti talouskasvua ja kehitystä. Yhdeksi tärkeimmistä talouden vientituotteista on noussut riisi. Yli puolet Vietnamin riisistä viljellään Mekongin alueella. Riisintuotanto on nelinkertaistunut neljänkymmenen vuoden aikana.

Tuotannon kasvulla on hintansa. Mittavat kastelujärjestelmät ja pengerrykset ovat ohjanneet ravinteikasta tulvavettä epätasaisesti ja häirinneet luontaista vedenkiertoa. Voimakas lannoittaminen ja hyönteismyrkyt ovat aiheuttaneet kalakatoa ja ongelmia eliöstölle. Tulvavedeltä suojelevia mangrovemetsiä on tuhottu peltojen ja kalanviljelyn tieltä.

Illallisella tarjoillaan riisiä, katkarapuja ja paikallista kalaa. Taustalla soi vaimea musiikki, kaskaat laulavat ja vain vieno polttoaineen käry tunkeutuu nenään.

Joki on täynnä risteilyaluksia, jotka kuljettavat turisteja suistoalueella. Turistialukset kuormittavat suistoa osaltaan laskemalla jätevetensä jokeen, mutta alueen suurin ekologinen uhka tulee ulkopuolelta.

Suistoalueen korkeusero on vain puolitoista metriä, joten ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun uskotaan olevan sille tuhoisaa. Suolavesi tunkeutuu yhä syvemmälle jokiin. Se muuttaa alueen ympäristöä pysyvästi.

Samaan aikaan Laos rakentaa Mekongin yläjuoksulle jättipatoja. Myös Kambodzha suunnittelee niitä. Padot uhkaavat vähentää Mekongin virtausta, jolloin merivesi pääsee yhä syvemmälle suistoon.

Seuraukset alueen ekologialle olisivat katastrofaaliset. Merivesi tuhoaisi murtoveteen tottuneet lajit ja eroosio söisi valtaosan deltan maa-alueesta. Riisinviljely muuttuisi laajoilla alueilla mahdottomaksi. Vietnam yrittää estää patojen rakentamisen, mutta neuvottelut vedenkäytöstä junnaavat paikallaan.

Aurinko nousee aamuviideltä. Vaaleanpunainen valo värjää ensin taivaanrannan, sitten vedenpinnan.

Ensimmäiset kalastajat työntävät kapeat veneensä vesille. Lapset heräävät vilkuttamaan. Monsuunikausi on päättynyt, joten Mekongin vesi on korkeimmillaan. Merivesi nousee suistoon vasta kuukausien päästä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!