Norjassa valaanpyynnin huippuvuosi

Valaanlihaa olisi nyt tarjolla, mutta ostajat puuttuvat.

Norjan valaanpyyntilaivasto on saanut suurimman saaliinsa sitten vuoden 1993, jolloin maa aloitti jälleen valaiden metsästyksen.

Neljä kuukautta kestävän kauden aikana norjalaiset ovat pyytäneet yli 720 valasta huolimatta kansainvälisestä valaanpyyntikiellosta ja ulkomailta tulevasta julkisesta painostuksesta. Lopulliset luvut saattavat vielä nousta, sillä valaanpyyntikautta on jäljellä joitakin viikkoja.

Saalis jää kuitenkin kauas Oslon hallituksen asettamasta vuosikiintiöstä, joka on yli 1200 valasta. Syynä tähän on, että Norjan oma kotimainen kulutus on pientä ja kansainvälisillä markkinoilla ei ole tarpeeksi kysyntää valaanlihalle. Esimerkiksi Japanissa valtaosa maahantuodusta valaanlihasta lojuu varastoissa.

Norjan hallitus perustelee valaanpyyntiä perinteillä, rannikkoalueiden elinkeinojen takaamisella sekä merien kestävällä kehityksellä. Eläin- ja ympäristöjärjestöjen mukaan valaan kokoista eläintä on äärimmäisen vaikeaa tappaa humaanisti ja usein kuolema kestää yli kymmenen minuuttia.

Ainoastaan Norja ja Islanti metsästävät valaita kaupallisiin tarkoituksiin. Japanin mukaan sen harjoittama valaanpyynti on tieteellistä, mutta merkittävä osa maan saaliista päätyy kauppojen hyllyille.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!