Huoli entisestä kotimaasta ja tarve tehdä mielekästä työtä ovat tehneet Suomen somaleista järjestöaktiiveja, käy ilmi tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta.

Jyväskylän yliopiston tutkija Päivi Pirkkalaisen tutkimuksen mukaan Suomen somaleilla on noin sata yhdistystä, joista noin 50 toimii aktiivisesti.

”Heillä on suuri hätä Somaliasta ja heillä asuu läheisiä siellä. Se ajaa monia tekemään todella paljon entisen kotimaansa eteen”, Pirkkalainen sanoo.

Vapaaehtoistyö järjestössä voi tutkimuksen mukaan myös tarjota mielekästä tekemistä sekä keinon parantaa omaa sosiaalista asemaa, sillä koulutettujenkin somalienkin on monesti vaikea työllistyä Suomessa, ja heihin suhtaudutaan usein syrjivästi.

Somalijärjestöt tekevät tutkimuksen mukaan sekä kehitysyhteistyötä että monikulttuurisuus- ja kotouttamistyötä. Suurin osa toimii vapaaehtoispohjalta, mutta osa saa ulkoministeriön hanketukea.

Pirkkalaisen tekemien haastatteluiden mukaan haasteita järjestöille aiheuttavat esimerkiksi suomalainen byrokratia sekä vapaaehtoisten motivointi. Somalien järjestökenttä on myös pirstaleinen: eri klaanit ja eri sukupolvet perustavat omia järjestöjään, mikä asettaa ne kilpailuasemaan esimerkiksi ulkoministeriön kehitysyhteistyön hanketukea haettaessa.

Myös suomalaiset kotouttamisviranomaiset kokevat, että yhteistyö olisi helpompaa pirstaleisen yhteisön sijasta yhden somalijärjestön kanssa, Pirkkalainen kertoo.