Amerikkalainen tutkija ja kirjailija Jared Diamond päätyi nuorena miehenä Uuden-Guinean saarelle tutkimaan lintuja. Diamond oppi matkoillaan yhtä paljon ihmisistä kuin linnuista. Samalla hän pääsi niin lähelle aikamatkaa kuin todellisuudessa on mahdollista. Diamond on kirjannut vuosikymmenien pohdiskelunsa tuoreeseen kirjaan Maailma eiliseen saakka – mitä voimme oppia perinteisistä yhteiskunnista.

Diamond nousi maailmanmaineeseen vuonna 1997 ilmestyneellä kirjallaan Tykit, taudit ja teräs. Sen perusteesi on, että ympäristö on muokannut historiaa paljon enemmän kuin aiemmin on uskottu. Tuoreessa kirjassaan Diamond kierrättää lukijaa mukanaan perinteisissä yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa. Mielenkiintoisimmaksi paikaksi nousee kuitenkin Uusi-Guinea.

Uuden-Guinean saaren länsiosa kuuluu Indonesiaan, itäosa taas on itsenäinen Papua-Uuden-Guinean valtio. Saarella puhutaan tuhansia eri kieliä, ja Diamondin saapuessa sinne 1960-luvulla moni kansa oli vasta vähän aikaa sitten päätynyt kosketuksiin ”nykymaailman” kanssa.

Vaikka kirja on sekoitus tieteeseen pohjaavaa pohdintaa ja Diamondin omia kokemuksia, itse huomasin lukevani sitä samaan tyyliin kuin lapsena seikkailukirjoja. Kirjan kuvaamat yhteisöt saivat minut miettimään, miten olisin itse samoissa oloissa pärjännyt.

Diamond kirjoittaa eniten elämästä pienis­sä, muusta yhteiskunnista erillään elävissä kylis­sä. Niissä pitää pärjätä samalla pienellä porukalla koko ihmisikä. Tuttujen kanssa pitää tulla toimeen, vieraita pitää varoa. Omille kulmille eksyvä tuntematon voi olla vihollisen tunnustelija, joten hänet on turvallisinta päästää pikaisesti päiviltään.

Perinteiset tavat varmistaa oikeuden toteu­tuminen saavat lukijan aivot paikoin nyrjähtämään. Läheskään aina ei tavoitella oikeudenmukaisuutta. Tärkeämpää on, että asiat pysyvät entisellään, jotta yhteisö pystyy toi­mimaan jatkossakin.

Diamond kiinnittää moneen otteeseen huomiota siihen, kuinka varovaisia hänen uusiguinea­laiset tuttavansa ovat.

”Jos johonkin tekoon liittyy joka kerta pieni riski, mutta teko toistetaan usein, on parempi oppia olemaan johdonmukaisesti varovainen, ellei halua kuolla tai rampautua nuorella iällä.”

Diamond jakaa perinteisen elämäntavan poh­dintansa kirjan lukuihin teemoittain. Läpi käydään elämän koko kirjo: lasten kasvatus, vanhusten asema, sota, uskonto ja monta muuta. Ratkaisu on lukijan kannalta helppo: kirjasta voi kätevästi poimia luettavaksi aiheet, jotka itseä eniten kiinnostavat.

Diamondin kirjaa arvioineet antropologit eivät ole olleet siitä erityisen innoissaan. Maallikolle kirja tarjoaa kuitenkin monta herkullista mahdollisuutta jossitteluun ja ihmettelyyn.

Ehkä Diamondin kuvaama maailma tuntuu niin jännittävältä juuri siksi, että häntä kiinnostivat alun perin ne linnut. Siksi ne ihmiset, joita Diamond kirjassaan kuvailee, eivät ole hänen tutkimuskohteitaan vaan ystäviään.

Faktakirjoja suomentavalle pienkustantamo Terra Cognitalle pitää nostaa jälleen kerran hattua. Tiiliskiven paksuinen suomennos oli kaupoissa heti kohta alkuperäiskielisen kirjan ilmestyttyä. Tarkan lukijan kielikorvaa tosin ajoittain riipivät suomennokseen hiipineet englannin kielen lauserakenteet.