Laittoman kultakaivostoiminnan aiheuttama vahinko Perun sademetsäalueille on aiemmin tiedettyä suurempi, paljastuu Carnegie-instituutin tekemästä tutkimuksesta. Instituutin mukaan vuonna 2008 alkanut kultaryntäys on jopa kolminkertaistanut metsäkadon nopeuden Madre de Diosissa.
Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa on otettu huomioon tuhansien Perun Amazonilla salassa toimivien kultakaivosten vaikutus. Tutkimuksessa käytetyt ilma- ja satelliittikuvat osoittavat laittomien kultakaivosalueiden koon viisinkertaistuneen vuosituhannen vaihteen jälkeen.
”Madre de Diosin kultaryntäyksen vaikutus sademetsäkatoon on suurempi, kuin alueen muut sademetsäkatoa aiheuttavat tekijät kuten hakkuu, karjankasvatus ja maanviljely yhteensä”, tutkimusryhmän vetäjä Greg Asner toteaa.
Tutkijat ovat erityisen huolestuneita siitä, että alueen rikas kasvi- ja eläinlajisto on vaarassa tuhoutua kultakuumeen tieltä.
Kullankaivuun räjähdysmäiseen lisääntymiseen Perussa 2000-luvun loppupuolella ovat vaikuttaneet kansainvälinen talouskriisin myötä kohonnut kullan hinta sekä kulkuyhteyksien paraneminen Amazonian kultavarojen luo. Ympäristövahinkojen lisäksi kultakaivostoimintaan on raportoitu liittyvän sosiaalisia ongelmia, kuten pakkotyötä ja ihmiskauppaa.