Tšad-järvi kutistui

Aiemmin Afrikan suurimpiin järviin kuulunut Tsad-järvi on kutistunut viidessä vuosikymmenessä murto-osaan entisestään.

Teksti: Pia Laine
Julkaistu: 11.6.2012

Afrikka. Nykykoossaan järven pinta-ala on vain 2000 neliökilometriä. Se vastaa enää alle puolikasta Saimaata.

Tšad-järveä ympäröi neljä eri valtiota, Tšad, Kamerun, Niger ja Nigeria. Kaikkiaan järven tila vaikuttaa yli sadan miljoonan ihmisen elämään. Heistä puolet on nigerialaisia. Järvi oli aikaisemmin seudulla merkittävä makean veden lähde.

”Vakavan kutistumisen syynä ei ole vain ilmastonmuutoksen aiheuttama sateiden väheneminen ja sivujokien tyhjeneminen. Syinä ovat myös ihmisten ja maanviljelyksen vedentarve”, sanoi Nigerian vesivaraministeri Sarah Ochekpe kesäkuussa järven tilannetta käsittelevässä tilaisuudessa.

Tšad-järven täydellisen kuivumisen estämiseksi on aiemmin ehdotettu jopa sitä, että osa Kongo-joen virtaamasta käännettäisiin kahden muun joen kautta kohti Tšad-järveä, kertoo nigerialainen This Day -sanomalehti.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maailman Kuvalehden tilauslomake

Nyt kun olet täällä...

Marie-Kajavan uusin näytelmä tutkii paimentolaisuutta, sillä se saattaa olla kestävin tapa elää maapallolla – ”Tekee hyvää tietää, että me ihmiset emme ole niin tärkeitä”

Kauppaa, ei ruoka-apua – Afrikan Reilun kaupan johtajat toivovat tukea maanosan ruuantuotannon vahvistamiseen: ”Jos nälänhätää ei ratkaista, turvallisuusuhka voi levitä rajojen yli”

Zuluprinsessa ja afroraven kehittäjä Toya Delazy ei suostu vaikenemaan: ”Yritän muistuttaa ihmisiä siitä, keitä olimme ennen kolonisaatiota”