Artikkelikuva
Intialaistaustainen Pramma Elayaperumal alkoi opiskella espanjaa vasta muutaman kuukauden ennen opintojensa alkua. ”Kielivaikeudet ja kulttuurishokki ovat yhä riesana”

Amerikkalaisopiskelijat Kuubassa

Vaikka Yhdysvaltojen kauppasaarto Kuubaa vastaan on jatkunut jo yli 50 vuotta, maassa koulutetaan myös yhdysvaltalaisia lääkäreitä.

Karnevaalit, paraatit ja mielenosoitukset kapitalismia vastaan ovat tuttu näky Havannan kaduilla. 

Tällä kertaa keskustaan kokoontuneet tuhannet lääkäriopiskelijat muistelevat kahdeksaa nuorta, jotka menehtyivät 140 vuotta sitten. Fidel Castroa ylistävien ja imperialismin alasajoa vaativien banderollien alla kävelee myös varsin epä­todennäköisiä osallistujia, yhdysvaltalaisia opiskelijoita.

Minnesotalainen Pramma Elayaperumalin opiskelee ensimmäistä vuotta Latinalaisen Amerikan lääketieteen oppilaitoksessa ELAM:ssa.

Maailman suurimpiin kuuluvassa lääketieteellisessä yliopistossa on 10 000 opiskelijaa yli 40 eri maasta. Noin sata heistä tulee Yhdysvalloista.

Elayaperumalin kaverit Lucia Agudelo ja Bruno Elias ovat myös ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Miten on mahdollista, että yhdysvaltalainen opiskelee Kuubassa?

”En minäkään tiennyt, että se on mahdollista. Kuulin opinto-ohjelmasta vasta vähän ennen hakuaikaa ja laitoin paperit sisään. Nyt olen ollut täällä jo neljä kuukautta, mutta kulttuurishokki ei hellitä”, Elayaperumal hymyilee.

Rutiköyhä maa kouluttaa

Koulu perustettiin vuoden 1998 tuhoisien hurrikaanien jälkeen. Ideana oli kouluttaa lääkäreitä ensin Latinalaiseen Amerikkaan, ja sitten muihinkin köyhiin maihin.

Kun Yhdysvaltojen kongressin mustien edustajien ryhmä tapasi Castron vuonna 2000 ja kertoi maan köyhien yhteisöjen lääkäripulasta, tarjosi presidentti täyden stipendin ja ilmaisen opiskelupaikan myös amerikkalaisille opiskelijoille.

”Onhan se aika erikoista, että rutiköyhä maa kouluttaa lääkäreitä Yhdysvaltoihin. Ainakaan taloudellista intressiä ei Kuuballa tässä ole”, Elias pohtii.

Hänen mielestään Kuubassa tehdään monia asioita yhä sosialistisen ideologian hengessä. Hän ei pelkää puhua sosialismista ihailevaan sävyyn. Nuori mies on syntynyt Paraguayssa, jossa hänen isänsä oli vuoden poliittisena vankina. Myöhemmin perhe muutti Washingtoniin, jossa nuorukaisen vasemmistolaisuus vahvistui entisestään.

”Työskentelin vuoden siirtolaislasten parissa Yhdysvalloissa, sitten leiriohjaajana Paraguayssa. Siellä tapasin yhden Kuubassa opiskelleen lääkärin, joka kertoi minulle ohjelmasta.”

Haastatteluleiri erämaassa

Lääkäriopintojen valintaprosessin tärkein vaihe ovat haastattelut. Vaikka virallisesti kouluun pääsevät vain vähäosaisten perheiden tai etnisten vähemmistöjen nuoret, palkkatositteita ei kysytä. Taustat selviävät haastattelussa.

”Kaksi päivää erämaassa, vähän niin kuin olisi armeijassa! Nukuimme makuupusseissa, teimme ruokaa ja välillä meidät kutsuttiin haastateltavaksi. Paljon kysymyksiä samoista asiois­ta, se oli välillä turhauttavaakin. Siellä simuloitiin kenttäolosuhteita. Olin positiivisesti yllättynyt, että kukaan ei lähtenyt pois”, San Franciscosta tullut kolumbialaistaustainen Lucia Agudelo muistelee.

Kaikista kouluun hakeneista opiskelijaksi hyväksytään huikeat 95 prosenttia. Moni tulee paikoista, joissa lääkärinkoulutusta ei ole tarjolla. Suurin osa hakee kouluun taloudellisista syistä. 

Yhdysvaltalaisopiskelijoiden kohdalla syyt ovat yllättävät.

”Jos oikein kovasti yrittää, kyllä kouluun pääsee kotonakin, vaikka opinnot ovat kalliita”, Elias selittää.

”Kun kuuden vuoden jälkeen valmistuu Yhdysvalloissa lääkäriksi, taakkana on kuitenkin jopa 500 000 dollarin opintolaina. Siinä tilanteessa monella ei ole varaa valita työpaikkaa, vaan töihin mennään sinne, missä parhaiten maksetaan. Täältä valmistuttua pääsee heti tekemään sitä työtä, mistä on haaveillut.”

Kahdeksan kämppistä samassa huoneessa

Virallisesti Kuubassa opiskelleet ovat velvoitettuja palaamaan kotimaahansa ja työskentelemään vähäosaisten parissa. Sitä, minne kukin lähtee opintojen lop­puessa, on käytännössä vaikea seurata.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä lähtenyt töihin monikansallisiin lääkefirmoihin.

”Poikkeuksetta tänne tullaan aika köyhistä oloista. Valmistumisen jälkeen jokainen haluaa auttaa omaa yhteisöään kotona”, Agudelo sanoo. ”Jos ei usko näihin ideaaleihin, ei kestä täällä.”

Agudelo itse oli päätöksestään varma, vaikka moni tuttava kauhistuikin uutisen kuultuaan. Agudelo on opintojen alkaessa kurssikavereitaan vanhempi, 30-vuotias. Opinnot kestävät kuusi vuotta.

”On varmaan erilaista aloittaa työt 36-vuotiaana. Mutta haluan tätä todella paljon”, nainen sanoo.

Olot kampuksella ovat vaativat. Asuntolan yhdessä huoneessa asuu kahdeksasta kahteentoista opiskelijaa. Ilmastointia ei ole ja ruoka on hyvin yksinkertaista – papuja, perunaa, riisiä, kanaa. 

Suihkun ja vessan joutuu jakamaan 30 muun kanssa. Kampukselta saa poistua vain viikonloppuisin. Naiset ja miehet asuvat eri rakennuksissa eivätkä saa käydä toistensa luona.

”Virallisesti eivät saa”, Elayaperumal hymyilee. ”Mutta vartijoita voi lahjoa vaikka kokiksella tai karkeilla. Ja kyllä täällä seurustellaan niin kuin muuallakin!

Oikea asenne auttaa

Asumisen epämukavuudet eivät tunnu tätä kaveriporukkaa häiritsevän. Agudelo myöntää, että alussa kaikkien on vaikea sopeutua spartalaisiin oloihin, mutta oikea asenne auttaa.

”Ei auta ajatella, mitä koululta puuttuu. Keskityn aina siihen, mitä se tarjoaa. Kun saa ilmaista opetusta, ruokaa ja koulutarvikkeita, se on jo paljon. Ja maksetaanhan meille pieni taskurahakin, sata Kuuban pesoa kuukaudessa!”

Sadalla pesolla, noin neljällä dollarilla, ei osta paljon edes Kuubassa. Omaa rahaa yhdysvaltalaiset eivät Kuubassa saa käyttää, ainakaan virallisesti. Vaikka lääkäriopiskelijat ovat poikkeus Yhdysvaltojen harjoittaman kauppasaarron matkustuskiellosta, rajoittaa saarto heitäkin.

”Aika usein joutuu miettimään, teenkö jotain väärin. Mehän olemme virallisesti vihollisalueella! Havannassa sijaitsevasta Yhdysvaltain intressiosastosta meidän on pysyttävä kaukana”, Elias huokaa.

Yhdysvalloilla on niin kutsuttuja intressiosastoja maissa, joiden kanssa se ei ole solminut diplomaattisuhteita. Ne huolehtivat esimerkiksi viisumiasioista ja muista lähetystöille kuuluvista tehtävistä.

”Kampuksella on ollut huhuja, että joku opiskelijoista paljastui intressiosaston ilmiantajaksi. Totta tai ei, mutta kyllä täällä tuntee olonsa välillä epämukavaksi.”

Vaikeuksia tulee myös kuubalaisen tutkinnon hyväksymisessä Yhdysvalloissa. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen yhdysvaltalaisiin tapahtuu kolmessa vaiheessa. 

Ensimmäisen kokeen moni yhdysvaltalainen lähtee suorittamaan jo toisen Kuubassa vietetyn vuoden jälkeen.

Jos läpäisee vaativat kokeet aikataulun mukaan, voi tutkinnon saada hyväksytyksi yhtä aikaa valmistumisen kanssa.

”Tämä on aika optimistinen skenaario, johon ei jokainen pysty, mutta optimistejahan me kaikki olemme. Miksi muuten olisimme täällä”, Elias sanoo.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!