Artikkelikuva
Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan Kuuban luonnosta löytyy vieraslajeja sadoittain vähemmän kuin muilta Karibian saarilta. Vieraslajit leviävät kaupan ja turismin mukana kirjaimellisesti sandaalin pohjista.

Mielipiteen ilmaisusta voi joutua vankilaan ja talous sakkaa – Kuuban tilanteessa on kuitenkin yksi selvä voittaja

Kuuban taloudellinen eristyneisyys ajaa ihmisiä yhä syvempään ahdinkoon, mutta saaren luonnolle se on voitto.

Nuori mies katsoo vakavana puhelimen kameraan kissa sylissään.

”Kuubassa on käynnissä historiallinen maastamuuttoliike. Sen tuntee tyhjyytenä kaduilla ja arjen kohtaamisissa”, sanoo Ismario Rodriguez puhelimitse Havannan kodistaan.

Rodriguez työskentelee kuubalaisen itsenäisen median Periodismo de Barrion toimittajana ja valokuvaajana. Hän on seurannut työssään läheltä kotimaansa viimeaikaisia tapahtumia.

”Kuuban talous on pahassa suossa. Maataloustuotanto sakkaa, polttoaineesta on pulaa ja inflaatio nostaa ruuan hinnat pilviin. Kananmunapakkauksen ostoon menee melkein koko kuukausipalkka”, Rodriguez luettelee.

Karibian saarivaltion talousahdinko koettelee kuubalaisia nyt ehkä pahemmin kuin koskaan ennen. Kuuban luonnolle siitä on kuitenkin koitunut etuja, jo vuosikymmeniä.

Vuoden 1959 tammikuussa Havannan kadut tulvivat ihmisiä.

”Tahtomme on palvella kansaa”, tuore vallankumousjohtaja Fidel Castro jyrisi mikrofoniin. Ilmassa oli riemua ja toiveikkuutta.

Kolme vuotta myöhemmin Yhdysvallat asetti Kuuban kauppasaartoon. Tavoitteena oli kommunismin leviämisen estäminen kylmän sodan näyttämöllä. Kaikki kauppasuhteet Kuubaan katkaistiin.

Kauppasaarrosta huolimatta Kuuballa meni vallankumousvuosien alkuaikoina varsin mukavasti.

Kauppa kävi tärkeimmän liittolaisen Neuvostoliiton kanssa. Koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan taso nousi muuhun globaalin etelään nähden vaille vertaansa.

Talouden rakenteita ei ole kehitetty kestävästi. On esimerkiksi absurdia, että niin vehreä saari ei kykene tuottamaan riittävästi ruokaa.

Alamäki alkoi vuonna 1991. Neuvostoliiton romahdettua Kuuba syöksyi syvään talouskriisiin. Kuuban hyvinvointivaltio oli nojannut pitkälti Neuvostoliiton huokeaan taloudelliseen tukeen.

Samalla kauaskantoisuus kotimaan talouspolitiikassa jäi heikoksi.

Uudeksi talouskumppaniksi löytyi 2000-luvun taitteessa öljymaa Venezuela.

Kumppanuus alkoi kuitenkin pian säröillä, kun Venezuela ajautui omaan ahdinkoonsa. Kuuban kehitysihme alkoi murentua.

Kuubassa maan ongelmia on tavattu selittää 60 vuotta kestäneellä kauppasaarrolla.

Selitys ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sanoo vuosikymmeniä Kuuban perehtynyt politiikan tutkija Vegard Bye.

Byen mukaan viime vuosina Kuuban taloutta ovat kurjistaneet myös koronapandemian romahduttama turismi ja toistuvat luonnonkatastrofit.

”Kuubassa on kuitenkin myös sisäinen ongelma. Talouden rakenteita ei ole kehitetty kestävästi. On esimerkiksi absurdia, että niin vehreä saari ei kykene tuottamaan riittävästi ruokaa”, Bye sanoo.

Nykyistä kauppasaartoakin Bye pitää osittain itseaiheutettuna.

”Obaman kaudella Yhdysvallat suhtautui myötämielisesti saarron purkamiseen. Kuubassa sitä alettiin kuitenkin vastustaa”.

Kuuban vankiloissa istuu tällä hetkellä yli 700 poliittista vankia.

Miksi Kuuba sitten haluaa pysytellä eristäytyneenä maailmantaloudesta?

”Kiina ja Vietnam ovat Kuuban talouspolitiikan roolimalleja. Molemmat ovat tällä hetkellä kapitalistisia markkinatalouksia. Kuubassa taloutta ei ole avattu, koska poliittinen eliitti pelkää menettävänsä otteensa vallasta”, Bye sanoo.

Kuuba kulkee nyt yhä autoritäärisempään suuntaan. Samalla puutteessa elävän kansan usko vallankumoukseen on rapistunut. Viime vuosina maassa on nähty ennennäkemättömiä hallituksen vastaisia protesteja.

Ismario Rodriguezin mukaan sosiaalinen media on rohkaissut ihmisiä lähtemään kaduille.

”Ihmiset näkevät netistä toisenlaisen todellisuuden kuin valtion tiedotusvälineissä ja ajattelevat: tämä hallitus ei edusta minua”.

Oman mielipiteen ilmaisun hinta on tarkoittanut monille vankilatuomiota. Kuuban vankiloissa istuu tällä hetkellä yli 700 poliittista vankia. Suuri osa heistä pidätettiin vuoden 2021 heinäkuussa järjestetyissä maanlaajuisissa protesteissa.

Kuuban kukoistavaa luonnontilaa ei voi kiittää yksin eristyksestä – myös suojelutoimia on tehty.

Kuuban rosoisen yhteiskunnan reunamilta löytyy kuitenkin myös kukoistavaa elämää. Saari kuuluu nimittäin maailman luonnon monimuotoisuuden keskittymien kärkeen. Tämä tarkoittaa aluetta, jolla elää poikkeuksellisen rikas kasvi- ja eläinlajisto.

”Kuuba on todellinen luonnon jalokivi”, sanoo yhdysvaltalaisen Hobart and William Smith Colleges yliopiston biologian professori Meghan Brown.

Brownin johtama yhdysvaltalaiskuubalainen tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2021 tutkimuksen, jonka mukaan Kuuban luonnosta löytyi vieraslajeja sadoittain vähemmän kuin muilta Karibian saarilta. Taloudellinen eristyneisyys oli tärkeä selittävä tekijä.

”Vieraslajit leviävät kaupan, ja myös turismin mukana kirjaimellisesti sandaalin pohjista. 1960-luvulta lähtien Kuuban turistimäärät ovat olleet muihin Karibian saariin nähden rajoitetumpia. Tämä on suojannut saarta etenkin haitallisilta kasvitulokkailta”, Brown kertoo.

25 prosenttia saaren biodiversiteetistä on suojeltu.

”Voidaan kysyä, onko suljetun talouden malli luonnolle ystävällisempi”, Brown pohtii. Hän kuitenkin korostaa, että myös avoimissa talouksissa luonnonkirjoa voidaan suojata lainsäännöllä.

Tutkimukseen osallistunut Kuuban ekologian ja systematiikan instituuttiin kasvitieteilijä Ramona Oviedo Prieto sanoo, että myös johdonmukainen ympäristötutkimus- ja säätely on vaikuttanut Kuuban luonnon tilaan. Tällä hetkellä 25 prosenttia saaren biodiversiteetistä on suojeltu.

Prieton mukaan talouskriisi on kuitenkin hankaloittanut tutkijoiden työtä.

”Suojeltavien lajien monitorointi vaatii kenttätyötä. Tällä hetkellä se on lähes mahdotonta, koska kulkuneuvoihin ei aina löydy varaosia tai polttoainetta”.

On selvää, että tarvitsemme talouskehitystä.

Havannan kirkas aamuaurinko loistaa puhelimen näytöltä joulukuun iltapäivän pimentämään helsinkiläisasuntoon. Ismario Rodriguez on intoutunut puhumaan uusiutuvan energian mahdollisuuksista kotimaassaan.

Kysyn, minkälaisesta Kuubasta ihmiset haaveilevat?

”Minun on vaikea puhua kaikkien kuubalaisten suulla. Havannassa halutaan demokratiaa, oikeuksia ja vapautta ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa. Maaseudulla ihmisillä voi olla erilaisia toiveita”, hän sanoo.

”Uskon kuitenkin, että suurin osa haluaa ihan tavallisia asioita. Turvallisen kodin ja vakaan tulon, jolla on mahdollista elää inhimillistä elämää.”

Kuuban povataan avaavan talouttaan lähivuosina. Vegard Byen mukaan paine avoimempaan poliittiseen ja talouden ilmapiiriin tulee etenkin Latinalaisen Amerikan uusista demokraattisen vasemmiston maista.

Rodriguezille muutos on tervetullut.

”On selvää, että tarvitsemme talouskehitystä – mutta sellaista, joka on myös luonnolle ystävällistä.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!