V uoden ja kuukauden vanha taapero rötköttää tyytyväisenä kantoliinassa äitinsä Annukka Bergin sylissä. Vauva on ollut jo puoli vuotta ilman vaippoja aina kotona ollessaan. Matkoilla ja talvella ulkoillessa vanhemmat pukevat vauvalleen kestovaipat.

”Vessahätäviestintä aloitettiin vauvan kanssa heti, kun hän syntyi”, isä Leo Stranius sanoo.

Menetelmässä vanhemmat opettelevat tunnistamaan koska lapsella on vessahätä. Tavoitteena on pissattaa ja kakattaa vauva suoraan lavuaariin tai vessanpönttöön. Bergiä ja Straniusta motivoi vessahätäviestintään pääasiassa ekologisuus.

Suomessa syntyi viime vuonna vähän alle 60 000 vauvaa. Jos näistä lapsista jokainen käyttäisi pelkkiä kertakäyttövaippoja 2,5 -vuotiaaksi asti, vaippavuoressa olisi 423 miljoonaa vaippaa.

Jokainen lavuaaripissa tai uudelleen käytetty kestovaippa pienentää tätä massiivista jätevuorta.

Vessahätäviestintä säästää rahaa

Pitkän pennin voi säästää pelkästään hylkäämällä kertakäyttövaipat ja vaihtamalla kestovaippoihin.

Bergin ja Straniuksen lapsella on käytössä alle parikymmentä kestovaippaa. Vuorokaudessa niitä kuluu viidestä kahdeksaan.

”Öisin emme nouse pissattamaan lasta. Vaihdamme vain vaipat, jos ne kastuvat. Yhdessä yössä kuluu keskimäärin kolme vaippaa”, Stranius sanoo.

Jos arvioidaan, että lapsi käyttäisi vaippoja 2,5-vuotiaaksi noin kahdeksan kappaletta päivässä, vaippoja kuluisi noin 7 050 kappaletta. Jos vaipan keskihinta on noin 30 senttiä kappale, rahaa vaippoihin kuluu noin 2 115 euroa.

Bergin ja Straniuksen taapero ei ole vielä täysin kuiva. Pöksyjä kastuu silloin tällöin.

”Kakan huomaamme ajoissa, ja ehdimme taaperon kanssa vessaan. Pissa ehtii tulla joskus housuun”, Stranius sanoo.

Pidätyskykyä Bergin ja Straniuksen lapsella ei vielä ole, eli se pysyvätkö housut kuivina, on vanhempien tarkkaavaisuudesta kiinni.

Vanhemmat korostavat, kuinka hyvää vessahätäviestintä ja vaipattomuus tekee lapselle. Vauvan iho voi paljon paremmin, kun vaippoja ei tarvitse käyttää koko ajan.

Isä myös uskoo, että kun näkee vaivaa alussa, lapsi oppii kuivaksi nopeammin.

”Minua inhottaa ajatus, että pitäisin lastani märässä vaipassa. Housut on myös vaippaa helpompi vaihtaa, jos sattuu vahinko.”

Tarpeisiin vastataan nopeasti

Vaipattoman vauvan tarpeisiin voi vastata välittömästi. Samalla vauvan ja vanhemman välinen kommunikaatio lisääntyy. Vauva ei opi vaipattomaksi saman tien. Takapakkiakin voi tulla, kun lapsi ei yhtäkkiä suostukaan yhteistyöhön.

Jo pelkkä yritys tulla vaipattomaksi, eli vessahätäviestintä, luo läheistä suhdetta vauvaan. Vessahätäviestinnän puolestapuhujat sanovat menetelmän myös auttavan seuraamaan vauvan terveydentilaa ja edistämään sitä. Menetelmä on myös luonnollinen keino pidätyskyvyn kehittymiseen.

”Oma onnistumisen riemuni oli häkellyttävän suuri, kun vauvan pissa tai kakka tuli muualle kuin vaippaan. Se ilo motivoi jatkamaan. Huomasin myös, että minulle tuli tapa laskea käytettyjä vaippoja. Olin riemuissani siitä, kun huomasin, että päivässä kastuneiden vaippojen määrä väheni”, Stranius kertoo.

Seuraa vauvan viestejä

Miten vessahätäviestintä sitten onnistuu vauvan kanssa, joka ei osaa vielä sanoin kertoa hädästään?

”Kaikista helpointa on varmaan aloittaa katsomalla kellosta. Yleensä vauva pissaa tunnin parin välein”, Stranius neuvoo.

Avuksi kannattaa ottaa maalaisjärki. Vauvalla on todennäköisesti vessahätä ihan samanlaisissa tilanteissa kuin hänen vanhemmillaan, esimerkiksi ruuan jälkeen ja herätessä.

Vauva myös antaa fyysisiä merkkejä, joita seuraamalla voi oppia tulkitsemaan vessahätää.

”Meidän lapsemme esimerkiksi pysähtyy ja näyttää keskittyneeltä, kun hänellä on vessahätä”, Stranius sanoo.

Kun vauva pissaa tai kakkaa, vanhempien kannattaa toistaa esimerkiksi pispis-äännettä. Näin voi toimia myös silloin, jos sattuu vahinko ja huomaa, että lapsi vaikkapa pissaa lattialle. Vauva oppii yhdistämään äänteen vessa-asiointiin. Hän voi myös hoksata mistä on kysymys, jos häntä esimerkiksi roikotetaan lavuaarin yllä ja hoetaan pispis.

Vauva opettaa vanhempaa

Laura Kekäläisen lapset ovat jo kouluikäisiä. Vaikka vessahätäviestintä ei enää olekaan Kekäläiselle arkipäivää, hän on innokas vaipattomuuden puolestapuhuja.

”Ensimmäinen lapseni ilmoitti kakka- ja pissatarpeistaan itkemällä. Meni aikansa, ennen kuin aloin ymmärtää viestejä, sillä neuvolassa ei puhuttu mitään vaipattomuudesta vaihtoehtona.”

Kekäläinen etsi itse tietoa vaipattomuudesta internetistä. Sitten hän alkoi tulkita lapsensa käytöstä ja miettiä, olisiko tällä vessahätä.

”Vauvastani tuli paljon tyytyväisempi, kun hänet sai kakatettua. Yksivuotiaana hän osasi jo ilmaista hätänsä niin selkeästi, ettei vaippaa enää tarvittu.”

Kekäläisen nuorempi lapsi syntyi kuusi viikkoa etuajassa, keskosena. Hänen kanssaan kokeneempi äiti aloitti vaipattomuuden opettelun jo synnytyslaitoksella.

Kekäläinen huomasi omista lapsistaan, että he nukkuivat paremmin, kun hän pissatti heidät noin tunnin päästä nukahtamisesta. Sen jälkeen loppuyö sujui rauhallisesti.

”Jokaisella vauvalla on oma rytminsä. Kuuntele herkällä korvalla, kyllä se rytmi sieltä löytyy”, Kekäläinen neuvoo.

Haastavaa vaipattomuudessa on Kekäläisen mukaan vauvan sanattomien viestien ymmärtäminen.

”En ole kuitenkaan kulkenut henkseleitä paukutellen, että minunpa lapset ovat olleet jo näin pieninä kuivia. Haluan informoida aiheesta ja kertoa vaihtoehdosta, joka on kaikille tarjolla.”

Vaipattomuus on luonnollista

Isovanhempiemme lapsuudessa lapset pissatettiin ja kakatettiin. Samoin tehdään tällä hetkelläkin suurimmassa osassa maailmaa.

Leo Stranius pohtii, että uudessa elämänvaiheessa ihminen on hyvin haavoittuvainen ja ottaa kaiken tiedon auktoriteetilta pureksimatta vastaan. Näin käy esimerkiksi neuvolassa, kun kertakäyttövaippoja pidetään luonnollisena vaihtoehtona. Kestovaipat saatetaan mainita, mutta kolmannesta mahdollisuudesta, vaipattomuudesta, ei puhuta mitään.

Kumpikaan, Stranius tai Kekäläinen eivät ole vaipattomuuden kanssa ehdottomia. Jo pelkkä kotona vaipoitta oleminen säästää luontoa ja rahaa huimasti.

Kekäläisen mielestä vaippa-asioissa on hyvä löytää oma tapa toimia. Aivan hyvin vauva voi olla kotona päivällä ilman vaippaa ja käydä vessassa, yöllä taas kestovaipoissa ja vierailulla ollessaan kertakäyttövaipoissa.