Kuluttaja voi vaikuttaa kalakantoihin

Jo miljardi ihmistä saa eläinvalkuaisensa
pääosin merestä.

Ylikalastus koettelee luonnon kestokykyä. YK:n elintarvike- ja maa­talousjärjestö FAO arvioi, että yli neljännes maailman kalakannoista on joko romahtanut tai liiallisen pyynnin kohteena. Lisäksi puolta maailman kaloista jahdataan maksimiteholla.

Kalavarannot ovat arvokas uusiutuva luonnonvara, mutta niihin kohdistuva paine kasvaa. Jo miljardi ihmistä saa eläinvalkuaisensa pääosin merestä.

Maapallon väkiluvun ennustetaan nousevan nykyisestä 6,2 miljardista 9 miljardiin vuonna 2050. Väkeä tulee lisää, se vaurastuu ja haluaa yhä enemmän meren antimia. Siksi tarve varmistaa kalakantojen kestävä käyttö on suurempi kuin koskaan. Sen onnistumisesta riippuu monen elinkeino ja ruokaturva sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuus nauttia kestävistä ja uusiutuvista kalavalikoimista.

Uhkista huolimatta maailman kalatalous antaa myös ilonaiheita. Moni kalastusyritys toimii jo kestävästi. Ja muutkin parantavat käytäntöjään, mikä voi tuottaa vakaampia ja paikoin jopa kasvavia saaliita.

Marine Stewardship Council (MSC) perustettiin mekanismiksi, joka etsii ja palkitsee hyviä käytäntöjä ja ennen kaikkea kannustaa parannuksiin. Se tapahtuu yhteistyössä ympäristöjärjestöjen ja teollisuuden kanssa ja ulottuu pyynnistä jalostukseen, jälleenmyyntiin ja ruokapalveluihin.

MSC:n toimintamalli on testattu käytännössä. Luotettava ja puolueeton sertifiointi on osoittautunut hyväksi liikeideaksi, mutta vielä tärkeämpää se on ekologian kannalta. Arvioinnin piirissä on nyt 230 kalastusyritystä, joiden vuotuinen saalis on seitsemän miljoonaa tonnia. Se muodostaa 12 prosenttia ihmisten välittömään käyttöön menevästä kalansaaliista. MSC-ekomerkki on myönnetty 103 kalastusyritykselle, joista moni pyrkii sen avulla laajentamaan markkinoitaan ja lisäämään tulojaan.

Arviointi on saanut aikaan lukuisasti myönteisiä ja pysyviä vaikutuksia. Sivusaaliit ovat kutistuneet merkittävästi, suhtautuminen kalastuskiintiöihin on parantunut ja pyyntiä on rajoitettu vapaaehtoisesti.

Kenties vaikuttavin ilmiö viime vuosina on ollut MSC-sertifioitujen meren antimien kysynnän kasvu. Sitä ovat edistäneet alan avainyritykset ja laaja luonnonsuojeluliike. Yli 70 maassa on nyt kaupan reippaat 8 000 MSC-merkittyä tuotetta, joita myydään lähes 1,5 miljardin euron arvosta vuodessa. Moni jälleenmyyjä on sitoutunut ottamaan pelkästään ekomerkittyä luonnonkalaa. Joukko kattaa maailman suurimpia kauppaketjuja, kuten yhdysvaltalainen Wal-Mart ja kanadalainen Loblaws, sekä lähes kaikki Hollannin marketit. Monet muut, kuten Carrefour ja Sainsbury’s, suosivat sertifioitua kalaa hankinnoissaan.

Kysynnän kasvu innostaa muitakin tuottajia hankkimaan ekomerkin. Siinä kiteytyykin MSC:n toiminta-ajatus, jonka toivomme turvaavan kestävän kalatalouden nyt ja tulevaisuudessa.

Liikakalastuksen ongelmaa ei ratkaista yhdessä yössä. Kestävän kalatalouden turvaaminen vaatii myös poliittisia päätöksiä ja laittoman kalastuksen kitkemistä. Kokemus kuitenkin osoittaa, että luotettava ekomerkki edistää muutosta merkittävästi.

MSC:n arviointien toteuttajina on riippumattoman elimen valitsemia riippumattomia sertifioijia. He tutkivat pyydetyn kalan kannat sekä pyynnin ympäristövaikutukset ja toiminnan laadun. Tutkimus eriytyy 31 yksityiskohtaiseen kriteeriin, joiden nojalla tehdään tieteellisesti kestävä päätös sertifioinnista. Se on riippumaton MSC:sta ja sen monipuolisesta taustaryhmästä. Yksikään toinen kalastuksen arviointiohjelma ei ole yhtä läpinäkyvä.

Jotkut viimeaikaiset sertifioinnit ovat herättäneet ristiriitoja. Niistä on kuitenkin seurannut todellisia ympäristöhyötyjä, koska kalastajat ovat halunneet saada ja säilyttää MSC-merkin. Alaskanseitin, Uuden-Seelannin hokikalan ja Brittiläisen Kolumbian lohen elpyvät kannat todistavat kalakantojen hoidosta.

Läpinäkyvä MSC-prosessi on erityisen hyödyllinen kiistellyillä alueilla, koska se auttaa kuluttajia valitsemaan oikein toimivat kalastusyhtiöt.

Valtameriemme terveyden ja tuottoisuuden turvaaminen vaatii vielä paljon ponnistelua, ja se onnistuu vain yhteistyössä. IPS.

Kirjoittaja johtaa Marine Stewardship Councilia (MSC). www.msc.org.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!