SOFIE JOKINEN

Vihreä kampa -ekokampaamon omistaja Hanna Mikkonen (vas.) ja kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa (oik.) tutkivat shampoopurkkeja.

Pienessä helsinkiläisessä Vihreä kampa -ekokampaamossa käy vilske. Kampaamosalin puolella kaksi naista saa uuden hiusvärin. Takahuoneessa kampaamon omistaja Hanna Mikkonen ja kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa tutkivat väri- ja käsittelyainepurkkien tuoteselosteita.

Ekologisesta kauneudenhoidosta kiinnostuneiden kannattaa opetella lukemaan tuoteselosteita. Allergisille se on jo tuttua.

Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksessä työskentelevän Kousan mukaan on tärkeää, että tuoteselosteet ovat asiakkaiden saatavilla. Varsinkin allergisten on tiedettävä, mitä aineita heidän päähänsä laitetaan.

”Harva asiakas kuitenkaan tietää, mille on allerginen”, kampaaja Mikkonen huomauttaa.

Eniten terveydelle haitallisia vaikutuksia aiheuttavat väriaineet, joiden vaikuttavana aineena on parafenyleenidiamiini tai sen johdannaiset. Myös permanenttiaineet voivat aiheuttaa ärsytystä.

Suomessa ekokampaamoja on Helsingin lisäksi perustettu muun muassa Pietarsaareen, Loviisaan ja Turkuun. Monissa kampaamoissa ekologisuuden taustalla on ollut juuri allergiaystävällisyys, vaikka töitä ei olisikaan tehty täysin ekologisesti.

”Väriallergiat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Hiuksia värjätään nykyään useammin ja väriaineita pidetään hiuksissa liian kauan. Kahden kuukauden värjäysväleistä on siirrytty kahden viikon väleihin”, Kousa sanoo.

Erityisesti suurissa ikäluokissa on ihmisiä, joilla on vasta myöhemmällä iällä ilmennyt allergioita. Kousan mielestä osasyynä saattavat olla myös jo lapsena aloitetut kestovärjäykset.

Myös kampaajat kärsivät yhä enemmän erilaisista ammattitaudeista, koska he altistuvat monenlaisille kemikaaleille. Mikkosen mielestä ekokampaamossa on siksikin mukavampaa: se on terveellisempi työympäristö.

”Reagoin itse herkästi aineille. En usko, että pystyisin enää tekemään töitä ammoniakkia sisältävillä tuotteilla.”

Vaikka ammoniakki ei ole vaarallinen pieninä määrinä, se voi aiheuttaa ärsytystä.

Ruotsalaisten perässä

Mikkonen ehti työskennellä 20 vuotta tavallisena kampaajana, kunnes näki kuutisen vuotta sitten lehti-ilmoituksen ekokampaajakurssista. Sen jälkeen paluuta tavallisiin hommiin ei ollut.

”Ei kampaamoalan ekologisuudesta – tai epäekologisuudesta – puhuttu mitään valmistuessani ammattiin 1980-luvulla. Tämä tuntui heti omalta jutulta”, Mikkonen muistelee.

Helsingin ruotsinkielisessä ammattikoulussa Prakticumissa järjestetty aikuiskoulutuskurssi oli laatuaan ensimmäinen – ja yhä ainoa Suomessa. Idea kurssin järjestämisestä tuli kampaaja Mona Metherin mukana Ruotsista.

”Ruotsissa idean keksi eräs kampaaja, kun hänen poikansa oli saanut allergiakohtauksen ja sen myötä listan kielletyistä, ihan tavallisista ruoka-aineista. Kampaajaäiti alkoi pohtia, kuinka voimakkaita kemikaaleja hän käytti omassa työssään”, Mether taustoittaa.

Mether itse kertoo aina pitäneensä kasviväreistä, ja perehtyminen niihin on vain lisännyt innostusta.

”Kasviväreillä lopputulos on luonnollisempi. Hiukset voivat paremmin, kun niitä ei käsittele raskailla aineilla. Olemme siis palanneet vanhaan tapaan, koska hiuksia käsitellään saven ja hennan kaltaisilla luonnonaineilla.”

Ekokoulutuksen myötä kampaamoja on tullut lisää. Tähän mennessä ekokampaajakurssin on käynyt viitisenkymmentä kampaajaa, ja syksyllä se tulee valinnaiseksi aineeksi varsinaiseen kampaajakoulutukseen Prakticumissa. Mether uskookin, että tässä asiassa ruotsalaiset ja suomalaiset ovat edelläkävijöitä.

Ihmisten kulutustottumusten myötä myös vaatimukset ovat kasvaneet.

”Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Ihmiset tietävät, mitä haluavat”, Mikkonen selittää.

Kuluttajan vastuulla

Metherin mukaan alalla tärkeintä on rehellisyys. ”Tulee kertoa avoimesti, kuinka ekologisesti hiuksia käsitellään ja mitä tuotteet pitävät sisällään.”

Silti ekotuotteiden ja -kampaamoiden kanssa kannattaa olla tarkkana.

Esimerkiksi Hyvän Ilman Kampaamot sopivat tuoksuyliherkille ja hajusteallergisille, koska kampaamoiden käyttämät hiusväriaineet ovat hajusteettomia. Muuten aineet ovat tavallisia. Ekologisuudessa kampaamoketju vastaa tavanomaista kampaamoa, Kousa huomauttaa.

Viime kädessä ekotietous jää kuluttajan vastuulle.

”Ekologisuus on nykyään imagokysymys. Osa ’ekotuotteista’ voi sisältää kemikaaleja; ne voivat olla vain mainostajien hömpötystä. Oikean ekokampaajan tulee tuntea ala ja ympäristöystävällisyyden pitää näkyä koko yrityksen toiminnassa”, Kousa tähdentää.

Mikkosen mukaan Vihreässä kammassa kerrotaan rehellisesti käytettävistä aineista. Ekologisuus pyritään maksimoimaan kierrättämällä. Kampaamon huonekalutkin on hankittu käytettyinä.

Kosmetiikka-asiantuntija Kousa vaikuttaa tyytyväiseltä kampaamon henkilökunnan asiantuntevuuteen.

Kasvivärit ekologisimpia

Lopuksi Mikkonen nostaa kampaamon pöydälle pussillisen turvetta, jota käytetään kasvohoitoihin. Ympäristöystävällisimmät

ja siedetyimmät kosmetiikkatuotteet ovat juuri luonnontuotteita, kuten hennaa, kanervaa ja mustikkaa, joita hyödynnetään muun muassa hiusten värjäyksessä.

”Hennalla saa punaista väriä, mutta ei tummaa”, Mikkonen sanoo ja näyttää omia punertavanruskeita hiuksiaan.

Parasta olisi värjätä hiuksia mahdollisimman lähellä omia hiuksia olevalla värillä. Esimerkiksi vaalean tukan tummentaminen tai tumman tukan vaalentaminen ei onnistu pelkillä kasviväreillä. Vaikeinta on harmaiden peittäminen, sillä väri tarttuu harmaisiin hiuksiin huonosti.

Pitkään kestävissä värjäyksissä on oltava parafenyleenidiamiinia tai sen johdannaisia sisältäviä aineita, Kousa muistuttaa.

Ainoa luonnonmukainen vaalennusaine on aurinko tai sitruuna- ja kamomillasekoitus.

Vihreässä kammassa hiuksia värjätään mahdollisimman ekologisin ainein, mutta täysin ekologisesti kaikkia värjäyksiä ei pystytä tekemään.

”Joskus asiakkaat kysyvät esimerkiksi luomuväriä, mutta ei sellaista ole”, Mikkonen kertoo.

Mikkonen ja Kousa suosittelevatkin etsimään sopivia vaihtoehtoja luonnonvärien joukosta. Värjäyksen lopputulos riippuu paljon yksilöistä, mutta myös hiusten kunnosta.

”Ihmisen koko hyvinvointi näkyy hiuksissa. Hyvinvoivaan hiukseen myös väri tarttuu paremmin”, Mikkonen toteaa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 7-8/2009