Vesi nielee Bangkokin

Bangkok vajoaa, varoittelevat tutkijat. Jottei miljoonakaupunki jää veden alle, tulvavalleja tarvitaan pian.

TIMO KURONEN

bangkok.jpg

Bangkokia halkova Chao Phraya -joki tulvii jo nyt joka sadekaudella.

Maa-alue, jolle 12 miljoonan asukkaan metropoli on rakennettu, on keskimäärin vain metrin merenpintaa korkeammalla. Vuodessa maa vajoaa pari senttiä ja merenpinta nousee kolme milliä. Ilmastonmuutos lisää sateita ja kaupungin läpi virtaavan joen tulvimista.

Kaupunki on Bangkok, eikä yhtälö näytä hyvältä. Thaimaan pääkaupunki saattaa olla pysyvästi veden alla jo parinkymmenen vuoden kuluttua, ennustaa kansallisen luonnononnettomuuksien varoituskeskuksen puhemies Smith Dharmasaroja. Sama mies varoitti tsunamin mahdollisuudesta Thaimaan länsirannikolla jo vuonna 1998, mutta silloin miestä ei otettu vakavasti.

Harva bangkokilainen välittää Dharmasarojan puheista nytkään. Kaupunki laajenee nopeasti naapurimaakuntien puolelle ja keskustaan nousee kalliita pilvenpiirtäjiä. Metroa on päätetty laajentaa uusilla linjoilla.

Suuret sijoitukset saattavat mennä hukkaan nopeasti, jos merenpinnan nousu nopeutuu ilmastonmuutoksen ja napajäätiköiden sulamisen vuoksi. Bangkok on kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan yksi maailman uhanalaisimmista rannikkosuurkaupungeista.

Tai sitten Bangkokista voi tulla uudelleen Idän Venetsia, jossa liikutaan veneillä asuntotorneista toimistotorneihin ja kauppakeskuksiin. Bangkok oli tunnettu kanavaliikenteestään 1960-luvulle asti. Sen jälkeen useimmat vesireitit täytettiin maalla, ja kaupunkiliikenteessä alettiin suosia yksityisautoilua.

Sadekaudella Bangkokin kadut tulvivat jo nykyäänkin.

“Tuhannet pumput ehtivät nostaa veden viemäreistä kanaviin, jos sade jää alle 60 millimetriin tunnissa”, kertoo Thaimaan johtava ilmastotutkija Anond Snidwongs.

Rajuja ukkoskuuroja on keskimäärin kymmenen vuodessa. Vettä saattaa tulla taivaalta parissa tunnissa kolmannes siitä määrästä, joka Suomessa sataa vuodessa.

Kaupunkia halkova Chao Phraya -joki tulvii sadekauden lopulla loka-marraskuussa. Silloin Thaimaan pohjoisosista vetensä keräävä joki on ääriään myöten täynnä. Samaan aikaan merenpinta on korkeimmillaan.

Lokakuussa 2006 Thaimaan keinokasteluviranomaiset päättivät upottaa Bangkokin pohjoispuolella yli 200 000 hehtaaria riisipeltoja pariksi kuukaudeksi jokiveden alle, jotta pääkaupunki säästyisi. Kymmenet tuhannet viljelijät menettivät satonsa, mutta vesi työntyi silti syvälle rantakortteleihin.

Ilmastonmuutoksen on laskettu lisäävän sateita ja Chao Phrayan 
virtausta. Yläjuoksulle suunnitellut padot auttaisivat veden hallinnassa, mutta ne ovat paikallisten asukkaiden ja ympäristöväen hampaissa: tekoaltaiden alle jäisi viljelymaata ja tiikkimetsää.

Maa uppoaa, ranta katoaa

Snidwongsin mukaan Bangkokin maaperä vajoaa muutaman sentin vuodessa. Kaupunki on rakennettu liejun ja saven päälle. Vuosikymmeniä jatkunut pohjaveden pumppaus on painanut maanpinnan osissa kaupunkia jo merenpinnan alapuolelle.

Vuosituhannen alussa maa painui jopa kymmenen senttiä vuodessa, mutta vajoamisvauhti hiljeni, kun viranomaiset pakottivat tehtaat joko maksamaan pohjavedestä tai hankkimaan vetensä jokivettä käyttävältä vesilaitokselta.

Bangkokin keskustasta on matkaa Chao Phraya -joen suulle 15 kilometriä. Rannikolla meren aallot moukaroivat rantaa niin lujaa, että rantaviiva siirtyy sisämaahan 65 metriä vuodessa.

Thaimaanlahden rannikkoa suojasi ennen mangrovemetsikkö, mutta siitä suurin osa on hakattu joko puuhiilen polttamista varten tai katkarapuviljelmien alta.

Rannikolla sijaitsevasta Khun Samut Chiinin buddhalaistemppelistä on tullut ilmastotutkijoiden pyhiinvaelluskohde. Meri on saartanut temppelin kokonaan, ja sen ympärille on rakennettu lahjoitusvaroin suojamuuri.

Viimeisten 30 vuoden aikana ranta on paennut lähes kilometrin. Kyläläiset ovat joutuneet siirtämään talojaan, jotteivät ne jäisi veden alle. Merellä pilkottavat muinaisen sähkölinjan tolpat.

Tunkeille töitä

Meren pinnan nousu on huomattu myös läheisessä Ban Saklan kylässä, jossa eletään simpukoiden ja katkarapujen viljelyllä. Paalujen varaan rakennettuja taloja pyritään nostamaan ja kanavan varren suojamuuria korotetaan.

Toissa vuonna Ban Saklassa tehtiin historiaa, kun kylän temppeliä nostettiin kerralla 3,5 metriä. Luostarin apotti Atikarn Santhaanin mukaan nosto ei ollut helppo juttu.

“Noston tehnyt rakennusfirma käytti työhön sataa tunkkia ja temppelin alle valettiin uudet betonipaalut. Kaivutöiden yhteydessä temppelin alta löytyi noin 230 vuotta vanhoja Buddhan patsaita ja entisen temppelin jäänteitä.”

Temppelin 35 000 euroa maksaneen nostourakan kustansi valtio. Luostarin muiden rakennusten nostokustannukset jäivät sen sijaan kyläläisten ja lahjoittajien maksettavaksi.

Jos Bangkokin ja lähiseudun rakennuksia aletaan korottaa etenevän meren alta laajemminkin, tunkeille riittää tulevaisuudessa kysyntää.

Tulvavalli tarpeen

Bangkokin kaupunginisät olivat aktiivisia ilmastoasioissa, kun kaupunki isännöi kansainvälistä ilmastotutkijoiden kokousta pari vuotta sitten. Kaupungin kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ja niiden vähentämiseksi laadittiin ohjelma.

Puolet 42 miljoonan tonnin vuotuisista hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, jossa kuluu 28 miljoonaa litraa bensiiniä ja dieseliä päivässä. Sähkönkäytöstä päästöjä tulee 15 miljoonaa tonnia vuodessa.

Vuoteen 2012 mennessä Bangkok pyrkii leikkaamaan päästöjään 15 prosentilla. Tarkoituksena on lisätä raideliikennettä, uusiutuvaa energiaa ja puuston määrää sekä tehostaa sähkönkäyttöä.

Uudisrakentamisessa ei sähkön säästöä kuitenkaan juuri ajatella. Pilvenpiirtäjien suuret lasiseinät eivät sovi trooppiseen ilmastoon, sanoo arkkitehti Atch Sreshthaputra. “Lasi päästää sisään paljon lämpöä, jota pitää torjua ilmastoinnilla.”

Smith Dharmasaroja vaatii isoja tekoja.

“Bangkok on Thaimaan sydän ja se on suojeltava. Kaupungin siirtämiseen ei ole riittävästi aikaa. Chao Phraya -joen varteen ja meren rantaan tarvitaan tulvavalli, joka nousee kolme metriä veden keskipinnan yläpuolelle.”

Yli kaksi miljardia euroa maksavan tulvaseinämän rakentamisesta ei olla vielä tehty päätöstä.

“Valitettavasti poliitikot eivät uskalla puhua kaukaisista asioista, sillä heidän tavoitteenaan on pysyä suosiossa seuraaviin vaaleihin asti. Koko kaupungin siirtoa ei kukaan lienee harkinnut”, Anond Snidwongs harmittelee.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2009

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!