Lama ei lannista kuluttajien moraalia
Eettinen kuluttaminen näyttää säilyttävän suosionsa talouskriisin aikanakin. Usean tutkimuksen mukaan ihmiset pitävät kiinni eettisistä kulutustottumuksistaan tai jopa lisäävät niitä.
Lamasta huolimatta 68 prosenttia ihmisistä pysyy uskollisena brändeille, jotka tukevat hyviä asioita. Jopa 83 prosenttia on valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan eettisin perustein. Nämä luvut selviävät viestintäyhtiö Edelmanin kymmenessä maassa tekemästä tutkimuksesta.
Reilun kaupan edistämiskeskuksen puheenjohtaja Soili Suonoja uskoo ilmiön johtuvan siitä, että huono taloustilanne lisää yhteisvastuun henkeä. Niinikään hän huomauttaa, että suurin osa Reilun kaupan tuotteista on perushyödykkeitä, joiden hintaero muihin ei ole mainittava.
Marie Claire -aikakauslehden tekemän kyselyn mukaan kuitenkin jopa 80 prosenttia naisista oli valmis maksamaan design-tuotteesta enemmän, jos se oli eettisesti tuotettu. Vastaajat halusivat mieluummin ostaa hyvälaatuista vähemmän kuin sortua jatkuvia ostoja vaativaan ”kertakäyttömuotiin”.
Suonoja uskoo Reilun kaupan kasvavan nopeasti myös tänä vuonna. ”Tiedossamme on jo nyt niin paljon uusia lanseerauksia.” HM.
Järjestöt tiukille Etiopiassa
Etiopia. Etiopian parlamentti hyväksyi vuoden alussa kansalaisjärjestölain, jonka pelätään rajoittavan voimakkaasti järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Laki kieltää maassa toimivia ulkomaisia järjestöjä käsittelemästä toiminnassaan muun muassa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, naisten asemaa sekä vammaisten ja lasten oikeuksia.
Kiellot eivät koske vain ulkomaisia järjestöjä vaan niillä voidaan suitsia myös suurta osaa kotimaisesta järjestökentästä. Samat rajoitukset nimittäin koskevat etiopialaisjärjestöjä, jos niiden rahoituksesta yli 10 prosenttia tulee ulkomaisista lähteistä.
Avunantajien parissa laki on herättänyt paljon huolta. Sitä ovat kritisoineet muun muassa Euroopan parlamentin kehitysyhteistyökomitea, Yhdysvaltain hallitus ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Etiopia on yksi Suomen kehitysyhteistyön kahdeksasta kumppanimaasta. Vuonna 2008 yhdellätoista suomalaisella kansalaisjärjestöllä oli hankkeita Etiopiassa. PL.
Murha varjostaa Etelä-Afrikan MM-kisoja
Etelä-Afrikka. Korruptiopaljastuksia tehnyt poliitikko Jimmy Mohlala murhattiin tammikuun alussa Nels-pruitin kaupungissa Etelä-Afrikan koillisosassa. Korruptioepäilyt liittyvät Etelä-Afrikassa vuonna 2010 järjestettäviin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin.
Mohlala johti kunnanvaltuuston tutkimusta mahdollisesta korruptiosta Nelspruitiin rakennettavan jalkapallostadionin urakkatarjouksissa. Stadionin hinta on miljardi Etelä-Afrikan randia eli noin 80 miljoonaa euroa.
Mohlala oli myös vastustanut kunnan pyrkimyksiä ostaa maata stadionia varten alihintaan. Valtuusto oli tarjonnut yhden randin paikallisille ihmisille maasta, jonka arvo on 46 miljoonaa randia.
”Uskomme, että Jimmyn rooli taistelussa korruptiota vastaan on todennäköisesti motiivi murhalle. Tämä ei varmasti ollut tavanomainen rikos”, Mohlalan sukulainen Pat Mohlala sanoi Mail & Guardian -sanomalehdelle.
Etelä-Afrikan korkeat väkivaltarikosluvut ovat herättäneet epäilyksiä maan kyvystä taata turvallisuus MM-kisojen aikana. Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn johtaja Sepp Blatter on kuitenkin korostanut, että kisat järjestetään suunnitelman mukaan. JR.
Hyvät vaalit Afrikassa
Ghana. Ghana sai tammikuun alussa uuden presidentin. Oppositiojohtaja John Atta Mills voitti valtapuolueen ehdokkaan vaalien toisella kierroksella vain puolen prosenttiyksikön erolla.
Vaalit sujuivat kaikkien arvioijien mukaan mallikkaasti. Vielä enemmän on kiitelty sitä, että myös vallanvaihto näyttää tiukasta vaalikamppailusta ja pienestä voittomarginaalista huolimatta käyvän ongelmitta.
Ghanan on kehuttu näyttävän demokratian mallia muulle Afrikalle. Vaaleja on uutisoinnissa verrattu etenkin Kenian ja Zimbabwen tilanteeseen. Niissä viime vaalien jälkipyykkiä pestään yhä.
Ylenpalttinen ylistys vaalien onnistumisesta on saanut jokusen afrikkalaisjournalistin myös nikottelemaan ja kysymään, pitääkö tavallisista, onnistuneista vaaleista tehdä suurikin uroteko.
Kyseessä kun on jo toinen kerta kun valta Ghanassa vaihtuu ongelmitta valtapuolueelta oppositiolle. Myös väistyvä presidentti John Kufuor edusti oppositiota noustessaan presidentiksi vuonna 2000. PL.
Kaivoskylä sai kylmää kyytiä
Peru. Sadat Aguarana- ja Huambisa-kansoihin kuuluvat intiaanit hyökkäsivät joulukuussa kaivoskylään El Tambossa, Perussa ja hävittivät paikan maan tasalle. Tuhotyön taustalla on alkuperäiskansojen pelko laajenevan kaivostoiminnan vaikutuksista ympäristöön.
Sadat kasvonsa maalauksin koristelleet ihmiset saapuivat El Tamboon marssittuaan sitä ennen viidakon läpi viikon ajan. Ennen lähtöä intiaanit vaativat Dorato Resources -yhtiötä sulkemaan kaivoksensa El Tambossa. Yhtiöllä on alueella laajoja valtauksia, ja hiljakkoin se tiedotti löytäneensä El Tambosta mittavia kulta- ja hopeaesiintymiä.
Aguaranat ja huambisat vaativat kaivostoiminnan lopettamista, sillä kuparin, kullan ja uraanin louhinta ja jalostaminen uhkaavat saastuttaa paitsi seudun asukkaille elintärkeät joet myös koko Cordillera del Condorin alueen.
Aguaranat ja huambisat asuvat viidakossa ja kuuluvat Perun köyhistä köyhimpiin. Aiemmin heidän elintilaansa on kaventanut erityisesti viidakoiden raivaaminen pelloiksi.
Maippi Tapanainen
Laki ei estä happohyökkäyksiä
Bangladesh. Vuoden 1999 jälkeen Bangladeshissa on tehty ainakin 2 600 happohyökkäystä. Siinä typpi- tai rikkihappoa heitetään ihmisen päälle, yleensä kasvoille. Hyökkäysten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä köyhät uhrit eivät usein tee rikosilmoitusta.
Hyökkäysten lopettamiseksi säädettiin jo vuonna 2002 kaksikin lakia, mutta tapaa ei ole onnistuttu kitkemään. Vuonna 2007 uhreja raportoitiin olleen 192, lähes kaikki naisia tai tyttöjä. Monet olivat alle 18-vuotiaita.
Laeista, myyntirajoituksista ja valistustyöstä huolimatta hyökkäyksissä käytettävien happojen ostaminen käy Bangladeshissa helposti. Hyökkäyksen syinä ovat yleensä maa- tai myötäjäiskiistat tai kieltäytyminen kosiskelusta.
Kansalaisjärjestöjen mukaan tapa on pesiytynyt myös ainakin Pakistaniin, Intiaan, Afganistaniin ja Kambodzhaan.
Maippi Tapanainen
Globalisaatio nuorten silmin
Suomi. Kasvaako suomalaisissa kouluissa tiedostavia maailmankansalaisia? Ainakin 13-19-vuotiaiden tieto globalisaatiosta on pintapuolista, kertoo nuorten globalisaatiokäsityksiä selvittänyt kysely. Globalisaatio on monille tuttu sana, mutta sen syysuhteet ja ilmiön yhteys omaan elämään jäävät usein etäisiksi. Omien tekojen vaikutusta esimerkiksi ilmastonmuutokseen ei vastausten perusteella kovin hyvin tiedosteta. Huolta ilmastonmuutoksesta kannetaan, mutta matkustelu ja kaukaa tuodut tuotteet nähdään samalla globalisaation hyvinä puolina.
Kysely toteutettiin osana usean kansalaisjärjestön yhteistä Kotina maapallo -hanketta, jossa globalisaation vaikutuksiin liittyvää tietoa vietiin yläasteille, lukioihin ja ammattioppilaitoksiin.
Hankkeen työryhmän jäsenen Maria Mannerin mukaan tulos asettaa haasteita opetukselle.
”Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen edellyttää, että nuori tiedostaa vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia tavoitteellisesti. Tässä työssä järjestöt voivat tukea kouluja”, Manner sanoo.
Hankkeen myötä opetuksen tueksi valmistui jo Globalisaatio-verkkopeli, jonka kysymykset mittaavat vastaajan tietoja ja maailmankansalaisen asennetta.
Vaula Tuomaala
Valelääkkeet valtaavat Tansaniaa
Tansania. Tansania on muuttumassa väärennettyjen lääkkeiden portiksi Afrikkaan. Tehottomia tai vaarallisia pillereitä myydään toreilla ja apteekeissa niille, joilla ei ole varaa oikeisiin lääkkeisiin. Huijauslääkkeitä tuodaan maahan Kiinasta, Intiasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kehitysmaiden lääkkeistä 30 prosenttia on väärennettyjä. Kyseessä on erittäin tuottoisa liiketoimi. The Center for Medicine in the Public Interest ennustaa, että vuoteen 2010 mennessä 75 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2005.
Tarkasti aitoja lääkkeitä muodoltaan imitoivat valelääkkeet pakataan oikeita lääkkeitä muistuttaviin purkkeihin etiketteineen. Niitä on vaikea erottaa aidoista ilman laboratoriotestejä.
Osa valelääkkeistä kaupataan erektio-ongelmiin tai laihdutuslääkkeiksi, mutta ihmisiä huijataan ostamaan niitä myös syöpää tai malariaa vastaan. Tansanian lääkäriliiton puheenjohtajan Edith Ngirwamungun mukaan valelääkkeiden tehottomuus saa jotkut menettämään uskonsa esimerkiksi aids-lääkkeisiin
ja palaamaan poppakonsteihin. Valelääkkeistä kertoi YK:n uutistoimisto IRIN. HM.
Virkamiehet pelaavat Kiinan rahoja
Kiina. Kasvava määrä kommunistisen puolueen johtajia ja virkamiehiä pelaa Kiinan valtion rahoja kasinoiden luvatussa Macaossa. Skandaali on syvä häpeän aihe Kiinan hallitukselle. Moni suurimmista uhkapelihäviäjistä on vangittu ja 15 teloitettu.
Portugalin Kiinalle vuonna 1999 palauttama Macaon alue on kuulu kasinoistaan. Uhkapelit ovat laittomia manner-Kiinassa, mutta Macaossa kasinot tuottavat 75 prosenttia alueen tuloista. Macaon vuotuiset uhkapelituotot ovat isommat kuin Las Vegasin ja Atlantic Cityn vastaavat tuotot yhteensä.
Tarkalleen ei tiedetä, kuinka paljon valtion varoja on käytetty pelaamiseen. New York Timesin haastattelema Macaon uhkapeliin erikoistunut tutkija Desmond Lam uskoo luvun pyörivän vähintään sadoissa miljoonissa Yhdysvaltain dollareissa. Esimerkiksi erästä paikallisen kommunistipuolueen propagandaosaston johtajaa syytetään 24 miljoonan dollarin kavaltamisesta. Puolet rahoista hänen kerrotaan tuhlanneen kasinossa.
Kiina on vihdoin onnistunut rajoittamaan virkamiestensä pelaamista viisumirajoituksilla. Viime kesästä lähtien viranomaiset saavat matkustaa Macaoon vain kerran kolmessa kuukaudessa ja viipyä korkeintaan viikon. HM.
Brittipingiviinit pulassa
Iso-Britannia. Iso-Britannialle kuuluvilla Tristan da Cunha -saarilla pesi ennen miljoonia pingviinejä, mutta lintujen määrä on vähentynyt nopeasti. Saarilla majaansa pitävän kultatöyhtöpingviinilajin määrä on huvennut puolessa vuosisadassa 90 prosentilla, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Brittiläiset ympäristöjärjestöt ovat asiasta kauhuissaan. ”Meidän pitäisi muka olla maailman ykkösiä ympäristön monimuotoisuuden suojelussa, mutta emme pysty edes päättämään siitä, kuka vastaa suojelusta merentakaisilla alueilla”, sanoo Sarah Sanders brittiläisestä ympäristöjärjestö RSPB:stä.
Katoamassa oleva lintu on yksi kultatöyhtöpingviinin alalaji. Se pesii lähes yksinomaan Tristan da Cunha -saarilla. Tutkijat eivät tiedä, miksi juuri tämä pingviinilaji katoaa niin nopeasti. Arviot saarilla pesivien lintujen määrästä vaihtelevat 72 000 parista 115 000 pariin.
Iso-Britannian merentakaisiin alueisiin kuuluvat Tristan da Cunha -saaret sijaitsevat eteläisellä Atlantilla. Jotakuinkin Afrikan ja Etelä-Amerikan puolivälissä olevia saaria on kutsuttu maailman syrjäisimmäksi asuinpaikaksi.
Vaikka kultatöyhtöpingviinien määrä on saarilla laskussa, lintuja on moninkertainen määrä ihmisiin verrattuna. Tristan da Cunhan virallisten verkkosivujen mukaan alueen pääsaarella on ihmisasukkaita 267. PL.
Meret imevät vähemmän hiilidioksidia
Etelä-Korea. Japaninmeri nielaisee huomattavasti vähemmän hiilidioksidia kuin aikaisemmin, tutkijat kertovat. Eteläkorealaisen Pohang-yliopiston tutkimuksen mukaan syynä on ilmaston lämpeneminen.
Valtameret imevät noin 11 miljardia tonnia hiilidioksidia vuosittain. Se on noin neljäsosa kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä.
Meriveden virtauksessa hiilidioksidia sekoittuu veteen ja painuu merenpinnalta syvyyksiin. Ilmaston lämpeneminen heikentää prosessia.
Koska meret imevät niin suuren osan ihmisen tuottamasta hiilidioksidista, pienikin heikkeneminen hiilidioksidin imeytymisessä johtaisi merkittävään hiilidioksidilisään ilmakehässä. Se puolestaan kiihdyttäisi ilmastonmuutosta.
Tutkijat vertasivat Japaninmerestä otettuja hiilidioksidinäytteitä vuosina 1992 ja 1999 otettuihin näytteisiin. Vuosien 1999 ja 2007 välillä hiilidioksidia oli imeytynyt puolet vähemmän kuin vuosien 1992 ja 1999 välillä.
Tutkimusta johtaneen Kitack Leen mukaan sama ilmiö saattaa esiintyä myös Atlantilla. JR.
Tesco kaunistelee päästölukuja
Iso-Britannia. Brittiläinen supermarkettijätti Tesco kertoo uusimmassa vastuullisen yritystoiminnan raportissaan yhtiön hiili-intensiteetin vähentyneen 4,7 prosenttia vuonna 2007. Silti yhtiön hiilidioksidipäästöt nousivat 8,6 prosenttia samana aikana.
Kyseessä on viherpesun uusi muoto, The Guardian -lehti kirjoittaa. Tesco näet laskee hiili-intensiteettinsä suhteuttamalla hiilidioksidipäästöt kaikkien supermarkettiensa yhteenlaskettuun kokonaispinta-alaan. Tesco on rakentanut lisää supermarketteja, ja sen kokonaispäästöt ovat lisääntyneet. Hiili-intensiteetti on laskenut siksi, että hiilipäästöjen kokonaispotti jakaantuu nyt entistä suuremmalle määrälle neliömetrejä.
Brittiläinen kansalaisjärjestö Christian Aid on tutkinut yritysten hiilidioksidipäästötavoitteita ja todennut, että useimmat yhtiöt mittaavat päästöjä nimenomaan suhteellisesti.
Myös poliitikot ovat syyllistyneet vastaavaan viherpesuun. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush lupasi 2002, että maan talouden hiili-intensiteettiä vähennetään 18 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Kiina puolestaan on luvannut tiputtaa hiili-intensiteettiään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. JR.
Professori polkee ja opettaa
Afrikka/Yhdysvallat. Minnesotan yliopiston professori Paul Porter aikoo yhdistää työn ja huvin kovaa fyysistä kuntoa vaativalla tavalla. Agronomian ja kasvigenetiikan laitoksella työskentelevä professori Porter on päättänyt pyöräillä kymmenen Afrikan maan halki ja opettaa samalla opiskelijoitaan.
Porterin luentosarja on nimeltään ”Ravinto ja maanviljelys Kairosta Kapkaupunkiin 10 mailia tunnissa”. Matkansa aikana Porter perehtyy kymmenen maan ravintoon, maanviljelyyn ja maatalouden ekosysteemeihin. Tekemänsä havainnot hän jakaa opiskelijoiden kanssa satelliittiradion, sähköpostin ja internetin välityksellä.
Professori Porter ei pyöräile yksin, vaan osallistuu retkeen kanadalaisessa Tour d’Afrique -ryhmässä. Vuosittain eri kokoonpanoissa pyöräilevään joukkoon kuuluu monien alojen ammattilaisia, jotka ilmoittavat tavoitteikseen muun muassa ympäristönsuojelun ja pyöräilyn edistämisen Afrikassa. Ryhmän on tarkoitus kavuta pyöränselkään 10. tammikuuta Kairossa ja tulla perille Kapkaupunkiin 9. toukokuuta.
Porterin matkaa ja oppeja voi seurata internetissä osoitteessa paulporter.wordpress.com.
Maippi Tapanainen
Venezuela auttaa Yhdysvaltojen köyhiä
Venezuela/Yhdysvallat. Kylmät talvet ja kallis öljy ovat ikävä yhtälö Yhdysvaltojen pohjoisosissa asuville köyhille. Pakkasilla lohduttaa kuitenkin ilmainen lämmitysöljy, jota 200 000 yhdysvaltalaistaloudelle tarjoaa – Venezuela.
Öljyn nopea hinnanlasku maailmanmarkkinoilla kurittaa kuitenkin Venezuelan ja muiden öljynviejämaiden taloutta. Venezuela päättikin jo lopettaa öljylahjoituksensa tammikuussa, mutta pyörsi päätöksensä kahden päivän kuluttua.
Venezuelan presidentti Hugo Chávez kannattaa lämpimästi köyhien pohjoisamerikkalaisten tukemista, eikä kaihda tukensa mainostamista. ”Presidentti Chávez on aidosti huolissaan kaikkein huono-osaisimpien oloista, asuivatpa he missä tahansa”, kerrotaan öljyn jakelusta vastaavan Citizens Energy -yhtiön tiedotteessa.
Citizens Energy on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon yhtiö, joka on jo kolmenkymmenen vuoden ajan tarjonnut köyhille edullista lämmitysöljyä. Yhtiötä johtaa Joe Kennedy, edesmenneen senaattori Robert F. Kennedyn poika. Venezuelalaisöljyä on ollut tarjolla kolme talvea. PL.
Meksiko paneutuu byrokratiaan
Meksiko. Meksikon valtio on järjestänyt kilpailun maan pahimman ”byrokraattisen kukkasen” tunnistamiseksi. Korruption ja tehottoman hallinnon vastaisen hallintoelimen kilpailuun tuli 20 000 vastausta.
Voittopalkinnon itse presidentti Felipe Calderónilta pokkasi Cecilia Velázquez. Hän joutuu kuukausittain hakemaan kahdelta lääkäriltä allekirjoitukset ja neljältä virkamieheltä leimat ja sen lisäksi vierailemaan sairaalan viranomaisen luona saadakseen lääkkeet vakavasti sairaalle pojalleen. Koko prosessiin kuluu pahimmillaan kaksi viikkoa.
Meksikolaiset ovat kehittäneet selviytymiskeinoja byrokratian suon päihittämiseksi. Yksinkertaisimpiakin asioita varten heillä on aina mukanaan kansioittain todistuksia. Syntymätodistukset ovat tärkeimpiä; perheet tilaavat niitä kasoittain, jotta ne riittäisivät lapsen koko eliniäksi.
Noin 22 000 dollarin arvoisten palkintorahojen lisäksi Velázquezille luvattiin, että hänen byrokraattiset ongelmansa ratkeaisivat. ”Katsotaan kuinka käy”, hän totesi New York Timesin haastattelussa. HM.
Tyhmä kysymys: Kuinka viitseliäs pitäisi olla?
Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.
Vanhat energiansäästölamput kuuluvat ongelmajätteeseen. Helsingissä ongelmajätteitä kerätään paikoissa, joihin pääsee kätevimmin autolla: tietyillä huoltoasemilla ja kahdella jäteasemalla. Autoton ei satu niihin sattumalta. Kuinka viitseliäitä uskotte ihmisten olevan, YTV:n hallituksen jäsen Tarja Parviainen (vihr.)?
”Ongelmajätettä kannattaa kerätä kotona ja viedä kaikki kerralla pois. Pääkaupunkiseudulla kiertää myös ongelmajätteen keräysauto, jonka reitistä ja aikatauluista kerrotaan muun muassa paikallislehdissä.”
Mutta entä jos ongelmajätettä on kertynyt vain se yksi energiansäästölamppu? Jos lamput kestävät luvatut 8 vuotta, seuraavan palamiseen menee vielä vuosia.
”Pienissä talouksissa tuskin kertyy ongelmajätettä niin paljon, etteikö sitä voisi hyvällä omallatunnolla heittää roskiinkin. Tämä voi kyllä nostaa puhdasoppisilta ympäristöihmisiltä niskakarvat pystyyn. Tärkeintä on kuitenkin saada ne suuret määrät ongelmajäteasemille. Toisaalta isotkin virrat muodostuvat pienistä puroista.
Keräystä suunniteltaessa on ajateltu, että huoltoasemalla on kätevä piipahtaa. Jätteet voi heittää auton takakonttiin ja viedä keräykseen samalla kun käy tankkaamassa. Autottomia ei tätä suunniteltaessa ole taidettu ajatella. Tämä on kyllä asia, johon päättäjien pitää jatkossa kiinnittää huomiota. Energiansäästölamput eivät kuulu tuottajavastuulain piiriin kuten vaikkapa paristot, joiden myyjien pitää ottaa vastaan käytettyjä paristoja.
Toisaalta autotonkin voi lähteä sight-seeing -kävelylle ja etsiä ympäristöstään ne huoltoasemat, joilla keräyskontteja on.” PL.
Kuukauden kamppis: Naomi Klein boikotoi Israelia
Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?
Paras tapa saada palestiinalaisalueiden yhä verisemmäksi muuttuva miehitys loppumaan on kohdistaa Israeliin samanlainen kansainvälinen kampanja, joka auttoi Etelä-Afrikan rotusorron kaatamisessa, kirjoittaa Naomi Klein tammikuussa julkaistussa kolumnissaan.
No Logo -kirjastaan tunnettu Klein nostaa kolumnissaan esille palestiinalaisjärjestöjen Boycott, Divest, Sanction -kampanjan. Kampanja kannustaa boikotoimaan israelilaisia tuotteita, välttämään investointeja Israeliin sekä käyttämään talouspakotteita miehityksen lopettamiseksi.
Israelin ja apartheid-Etelä-Afrikan välille ei kannata vetää liian vahvoja yhtä-kuin -merkkejä, muttei yhtäläisyyksiltäkään pidä sulkea silmiään, Klein kirjoittaa. Israel käyttää eri kansanryhmien erotteluun monia Etelä-Afrikasta tuttuja keinoja.
Taustaltaan juutalainen Klein muistuttaa, ettei Israelin boikotoiminen tarkoita israelilaisten boikotoimista. Jos ei halua tukea miehitystä, pitää valita tarkkaan kenen kanssa tekee yhteistyötä.
Klein itse päätyi valitsemaan Tuhokapitalismi-kirjansa hepreankielisen painoksen kustantajaksi miehitystä vastustavan pienkustantamon. PL.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2009