Kameran laukaisimet napsuvat – lähikuvia hiuksista, vatsalihaksista, käsivarsista, sääristä. Keskustelut, analyysit ja mielipidetiedustelut täyttävät tiedotusvälineet. Kaikki katseet kohdistuvat Caster Semenyaan, eteläafrikkalaiseen urheilijaan. Hän saavutti maailman huomion: ei siksi, että voitti kultaa, vaan koska hänen identiteettinsä kyseenalaistettiin. Draamassa oli kyse siitä, kuka saa päättää hänen sukupuolestaan.
Vaikka Semeneyan syntymätodistus osoitti hänen syntyneen naiseksi, Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF väitti muuta. Semeneyan käytös nähtiin miehisenä. Yhteiskunnan jäykät sukupuolirakenteet pelkistivät hänen naiseutensa sarjaksi biologisia piirteitä.
Caster Semenyalle 800 metrin kultamitalin voittaminen Berliinin MM-kisoissa on täytynyt olla loistelias hetki. Mutta se ei kestänyt kauan. Semeneyan ihmisyys sai odottaa sillä aikaa, kun hänestä tehtiin laboratoriorotta.
Kuinka nöyryyttävältä täytyykään tuntua, kun valkotakkiset ihmiset tutkivat sukupuolielimiä ja suorittavat muita tunkeilevia toimenpiteitä. Sukupuoli varmistetaan yhä reduktionistisilla menetelmillä, joista tulisi luopua.
Semenyan tarina toimii esimerkkinä yhteiskunnan pakkomielteestä sukupuoli-identiteettiin ja osoittaa, miten poissulkevaa se voi olla. Kuva täydentyy seksuaalisilla ja sukupuolisilla stereotypioilla.
Jos Semenyalla olisi ollut pitkät hiukset, mielellään taipuisat tai suorat, korkea ääni ja isot rinnat – ja silti hän olisi juossut nopeasti – olisiko häntä yhä pidetty miehenä? En oikein usko.
Mikä siis on ydinkysymys? Miltä nainen näyttää? Millainen on afrikkalainen nainen? Hormonien määräkö tekee naisen? Riittääkö kohtu? Jos kohtu on poistettu, tuleeko naisesta vähemmän nainen? Mitä, jos hän on syntynyt ilman kohtua? Onko se merkki hänen sukupuolestaan vai ainoastaan luonnon oikku? Jos syntyy ilman raajoja, onko silloin vähemmän ihminen?
Semenyalla on väitetty olevan enemmän mieshormoneja kuin keskimääräisellä naisella. Testataanko kaikki naisurheilijat, jotta heidän hormoninsa voitaisiin laskea?
Säännöt ovat sääntöjä. Doping on väärin siinä missä huijaaminenkin, mutta ihmisen synnynnäiset ominaisuudet meidän tulisi jättää rauhaan.
Jos sille tielle lähdettäisiin, meidän pitäisi lyhentää Usain Boltin jalkoja ja vähentää Michael Jordanin kimmoisuutta.
Kirjoittaja on kenialaissyntyinen kustannustoimittaja ja aktivisti.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2009.
Muut Kumppani-lehden linkit
- Pääkirjoitus: Sakset käteen!
- Kolumni: Mikä tekee naisen?
- Kovissa kansissa: Demokratia on rikki
- Kolumni: Miksi ydinaseista pitäisi luopua?
- Peter Kuria: Ilmasto pelastuu lapiohommilla
- Egyptin bloggaajat löysivät äänensä internetistä
- Reppu & passi: Mene kotiin, Suomi!
- Arjen sankari: Koreografi Maria Helena Pinto
- Naapurit: Aikakone ja hollantilaisten pikkuveljet
- Puhe & kupla: Säästöillä parempia uutisia?