Juurtumisen ongelmat kiinnostavat kustantajia

Suomalaisiin kustantamoihin maahanmuuttajien tekstejä tulee vuosittain vain muutamia. WSOY:n osalta tämän toteaa toimituspäällikkö Sari Lindsten.

Otavan kustannuspäällikkö Jaana Koistinen uskoo kuitenkin määrän lisääntyvän tulevaisuudessa. Julkaisukynnyksen läpäiseminen on silti asia erikseen:

”Vaatimuksethan ovat yhtä kovat kuin kenellä tahansa esikoiskirjailijalla. Kielellä on valtava merkitys, tärkeää ei ole se, mistä kirjoittaa”, Koistinen korostaa.

Myös Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju uskoo, että olemme murrosvaiheessa. Toista kieltä äidinkielenään puhuvien määrä Suomessa kasvaa.

”Maahanmuuttajuus on tällä hetkellä sen verran tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, että maahanmuuttajakirjoittajille olisi kyllä tilausta. Se on maailma, jota haluaisimme raottaa kaunokirjallisuuden kautta: maahan muuttamisen prosessi, identiteettikysymykset, juurtumisen ongelmat.”

Vielä Harjun mukaan ei kuitenkaan ole tullut vastaan tasoltaan sellaista käsikirjoitusta, johon Tammessa oltaisiin tartuttu.

”Palautetta ja kommentteja olemme kyllä antaneet.”

Myös Teoksessa maahanmuuttajakirjallisuuden haaste on otettu tosissaan. Kustantamo oli mukana järjestämässä Mikä ihmeen uussuomalainen? -novellikilpailua, jonka parhaimmiston se julkaisi alkuvuodesta samannimisenä antologiana. Kustantaja Silja Hiidenheimo uskoo kilpailun näkyvän tarjonnassa jo nyt.

”Meille on tullut ilahduttavan rohkeita tekstejä, joita olemme kommentoineet ja auttaneet eteenpäin. Vuoden, parin sisällä jotain tulee varmasti ulos.”

Hiidenheimo olisi valmis kustantamaan uussuomalaista kirjallisuutta myös käännöskirjallisuutena. Isoissa kustantamoissa muulla kuin suomen kielellä kirjoittavat joutuvat kilpailemaan muun käännöskirjallisuuden kanssa.

Suomalaisia, muilla kielillä kirjoittavia maahanmuuttajakirjailijoita ovatkin kääntäneet lähinnä pienemmät kustantamot: esimerkiksi Like irakilaissyntyistä Yousif Abu al Fawzia, Kääntöpiiri perulaissyntyistä runoilijaa Roxana Crisólogoa ja ntamo-kustantamo mordvalaistaustaista Sergej Zavjalovia ja iranilaistaustaista Kiamars Baghbania.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2009.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!