MINTTU-MAARIA PARTANEN
Pohjois-Namibiassa Ondangwan kaupungissa ihmiset ovat rakentaneet asuntojaan vanhojen vedenkeräyskanavien päälle ja viereen. Tulvavedet nousevat kanavista asuntoihin.

Tulva tuhosi namibialaisen Gelvasius Silaksen kodin Pohjois-Namibian Ondangwan kaupungissa viime huhtikuussa. Vedenpaisumus pakotti Silaksen perheen muuttamaan sukulaisten luo, ja Silas korjasi taloaan kuukausia, ennen kuin perhe pääsi muuttamaan takaisin.

”Vanhemmat kyläläiset sanoivat, että tulva oli pahin vuosikymmeniin. Ihmiset ovat peloissaan. Mitä teemme, jos tulvat tulevat uudestaan?”

Namibian, kuten muunkin eteläisen Afrikan, sadekausi alkaa taas tammikuussa. Viime vuoden alussa Pohjois-Namibia kärsi maan historian pahimmista tulvista: Ondangwassa satoi tammi-maaliskuussa 540 millimetriä, kun edellisvuonna vastaavana aikana satoi 230 millimetriä. Etelä-Suomen vuotuinen sademäärä on 600-700 millimetriä. Myös muualla Afrikan eteläosassa satoi rankasti, ja kevään aikana myös muun muassa Mosambik, Sambia ja Zimbabwe kärsivät tulvista.

Namibian hallituksen mukaan tulvissa hukkui 70 ihmistä ja kymmeniä kuoli tauteihin, kuten koleraan ja malariaan. Kaik-kiaan tulva vaikeutti 235 000 namibialaisen elämää, kun tuhansia taloja tuhoutui ja lähes 60 000 eläintä hukkui.

Juuri ennen tulvaa Pohjois-Namibiaan oli viety ruoka-apua, koska alue kärsi kovasta kuivuudesta. Eläimiä kuoli veden puutteeseen, ja ihmiset kärsivät nälästä.

Apu hävisi matkalle

Namibian hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan maa kärsii tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen aiheuttamista ääriolosuhteista keskimäärin enemmän kuin muut maat. Erityisesti kuivuuden ja tulvien odotetaan pahenevan.

Jo nyt Namibian kuiva kausi touko-syyskuussa on pidentynyt ja sadekausi tammi-huhtikuussa vastaavasti lyhentynyt. Kun sadepäiviä on yhä vähemmän, kerralla sataa yhä enemmän, ja tulvat lisääntyvät.

Säännölliset sateet ovat kuitenkin satojen onnistumisen edellytys. Perinteisestä maanviljelyksestä saa toimeentulonsa lähes puolet namibialaisista, vaikka vain noin prosentti Namibian pinta-alasta on viljelykelpoista.

Namibian hallitus myöntää, että köyhillä maanviljelijöillä ei ole mahdollisuuksia ratkaista ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Satojen kehnous sysää nopeasti tuhannet namibialaiset ruoka-avun varaan – ja kolmasosa namibialaisista elää jo nyt äärimmäisessä köyhyydessä.

Gelvasius Silaksen mukaan Namibian hallitus lupasi kuitenkin auttaa tulvasta kärsineitä perheitä.

”Me emme saaneet lupauksista huolimatta mitään apua hallitukselta tai kansalaisjärjestöiltä”, mies kertoo. Hän korjasi talonsa omalla rahalla, mikä ajoi perheen talouden ahtaalle. Monen kyläläisen tilanne on samanlainen.

”Jos uusi tulva tulee, emme ehkä selviä siitä.”

Ilmastonmuutokseen ei ole varauduttu

Hallituksen tutkimuksen mukaan myös lämpötilojen raju heittely lisääntyy tulevaisuuden Namibiassa. Lämpötilat vaihtelevat paljon jo nyt: esimerkiksi pääkaupungissa Windhoekissa lämpötila laskee nollan alapuolelle talvikautena kesä-elokuussa, kun taas kesäaikaan marras-tammikuussa lämpötila kohoaa yli 40 asteeseen.

Suuri osa namibialaisista asuu aaltopellistä kyhätyissä taloissa, ja hallituksen tutkimuksessa 60 prosenttia namibialaisista ilmoittikin palelevansa kodissaan säännöllisesti. Kesäisin taas kuumuus käy rakennuksissa sietämättömäksi.

Toistaiseksi Namibiassa ei kuitenkaan ole tehty kansallista suunnitelmaa siitä, miten maa voisi reagoida ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Suomalaisopiskelija työsti Namibialle ensimmäisen tulvasuunnitelman

”Namibian vesilaitoksen mukaan maa kärsii vesipulasta. En ymmärrä, miten se on mahdollista, sillä vettä tulee paljon. Sitä ei vain osata kerätä talteen”, Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan opiskelija Risto Seppänen sanoo.

Seppänen oli viime keväänä oppilaitoksensa kautta Namibiassa laatimassa maalle sen ensimmäistä tulvasuunnitelmaa. Alun perin tarkoitus oli lähteä matkaan vasta myöhemmin, mutta koska kevään tulvat olivat valtavat, Ondangwan kunta kutsui Seppäsen paikalle kahden viikon varoitusajalla jo alkuvuodesta. Tuolloin suurin osa Ondangwan kaupungista oli veden alla.

Seppänen teki Ondangwassa yhdessä paikallisen insinööriopiskelijan kanssa maan ensimmäisen tulvakartoituksen ja -suunnitelman. Tulvasuunnitelma oli osa Kangasalan ja Lempäälän sekä Namibian Ondangwan ja Keetmanshopin kahdenvälistä kuntayhteistyöhanketta.

Tulvien kannalta Pohjois-Namibian suurin ongelma on Seppäsen mukaan rakennusvalvonnan puute: taloja on saanut rakentaa mihin tahansa.

Ondangwassa oli aikaisemmin Namibian vesilaitoksen jättiallas, johon kerättiin vettä kanavien avulla. Kerätty vesi puhdistettiin käyttövedeksi. Kun allas suljettiin, ihmiset rakensivat taloja ja teitä kanavien päälle. Vesi juoksee edelleen kanavia pitkin, mutta tulvii herkästi ympäristöön, sillä rakennukset ja tiet estävät virtauksen.

Seppäsen ehdotuksen mukaan Ondangwan kaupungin pitäisi laittaa rakennusvalvontansa kuntoon. Keskustasta pitäisi jättää alueita rakentamatta, jotta tulvavesi voisi kerääntyä tyhjille tonteille. Lisäksi kanavat ja siltarummut tukkiva hiekka olisi kaivettava pois.

Seppäsen suunnitelmaa on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa myös muihin tulvista kärsiviin namibialaiskaupunkeihin. Erityisesti Pohjois-Namibian kaupungit kärsivät tulvista sadekausien aikaan.

Tämänvuotisten sateiden aiheuttamia tulvia suunnitelman avulla ei ehditä estää.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2009