Lyhyet palat

Öljy alistaa naisia Lähi-idässä. Valtaosa ihmisistä vastustaa rotusyrjintää. Pikkunorsun alkuperä selventyy. Kumppani kysyy tyhmiä: Miksi Bhutan on niin kallis?

Öljy alistaa

Syy naisten heikkoon asemaan Lähi-idässä ei ole islam – vaan öljy. Näin väittää Kalifornian yliopiston tutkija Michael Ross uudessa artikkelissaan.

Ross osoittaa American Political Science Review -lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että huonoimmassa asemassa Lähi-idässä ovat öljyrikkaiden maiden kuten Saudi-Arabian tai Arabiemiraattien naiset. Sen sijaan maat kuten Marokko tai Djibouti, joissa ei ole juurikaan öljyä, kunnioittavat naisten oikeuksia huomattavasti paremmin.

Rossin mukaan naisten taloudellista ja sitä kautta yhteiskunnallista asemaa on kohentanut historiallisesti nimenomaan työ vientiteollisuudessa. Öljyraha puolestaan muuttaa maan talouden rakenteita niin, että vientiteollisuuden sijaan kasvavat rakennus- ja palveluala. Tämän lisäksi öljyntuotanto lisää miesten tuloja, jolloin perheissä on vähemmän tarvetta toiselle palkansaajalle.

Kun naiset eivät osallistu työelämään, he myös saavat enemmän lapsia, kouluttautuvat vähemmän, ja heillä on vähemmän vaikutusvaltaa perheiden sisällä. Heillä on myös vähemmän mahdollisuuksia osallistua politiikkaan, joten he eivät pysty edistämään omia oikeuksiaan.

Islamin vaikutus naisen asemaan Lähi-idässä on Rossin mukaan huomattavasti pienempi. Esimerkiksi Marokossa naiset osallistuvat enemmän työelämään, saavat vähemmän lapsia ja ovat paremmin edustettuina parlamentissa kuin Algeriassa. Marokkolaisten uskonnollisuus on konservatiivisempaa kuin algerialaisten – mutta Algerialla on öljyä, Marokolla ei.

Kotimaisuus kunniaan, kondomeissakin

Brasilia. Brasilian hallitus on käynnistänyt kondomituotannon, jonka uskotaan tuottavan maalle monenlaista hyvää.

Ensinnäkin kondomeilla säästetään sademetsiä. Kumin tuotanto ei vaadi hakkuita tai tehoviljelyä, toisin kuin esimerkiksi selluloosateollisuudelle raaka-ainetta tuottavat eukalyptuspellot. Toiseksi Brasilian aidsin torjuntaohjelmassa kondomeita jaetaan ilmaiseksi valtavia määriä, ja kotimaassa tuotetut kondomit vähentävät riippuvuutta tuontikumeista.

Lisäksi kumin tuotanto työllistää kuminkerääjiä vuonna 1988 murhatun ympäristöaktivistin Chico Mendesin mukaan nimetyssä luonnonpuistossa, ja Xapuriin perustettava tehdas tarjoaa työpaikan 150 ihmiselle.

Valtion omistamassa tehtaassa Acressa on tarkoitus tuottaa 100 miljoonaa kondomia vuodessa. Tuotteen kauppanimeksi tulee Natex.

Brasilian hallitus sanoo olevansa maailman suurin yksittäinen kondominostaja. Se hankkii yli miljardi ehkäisykumia vuodessa. Kondomit jaetaan aidsinvastaisissa hankkeissa.

Googlaa pakolaisleiri

Maailma. Internetin hakujätti Google ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR aloittavat yhteistyön. Googlen karttapalvelun Google Earthin avulla voi jatkossa tarkastella pakolaisvirtojen liikkeitä. Sen kautta voi myös seurata elämää pakolaisleireillä esimerkiksi valokuvien ja videoleikkeiden avulla.

Google Earthin kartat on koottu satelliitti- ja ilmakuvista. Nyt niiden avulla voi seurata UNHCR:n toimintaa esimerkiksi Irakin tai Darfurin pakolaiskriiseissä. Palvelu kertoo myös miten pakolaiskriisit vaikuttavat naapurimaihin.

Tarkoituksena on toisaalta havainnollistaa pakolaisjärjestön toimintaa suurelle yleisölle, toisaalta auttaa sitä työssään. UNHCR kaavailee Google Earthista suunnittelutyökalua. Sen avulla se voisi paremmin koordinoida toimintaansa kriiseissä.

Muista avustusjärjestöistä esimerkiksi Britannian Punainen risti on jo hyödyntänyt Google Earthia. Palvelun avulla Punaisen ristin työntekijät saivat käsityksen kriisialueen maastosta Bangladeshin Sidr-syklonin jälkeen ennen lähtöä paikan päälle.

Ihmisten suuri enemmistö vastustaa rotusyrjintää

Maailma. Noin 90 prosenttia maailman ihmisistä on sitä mieltä, että rotu tai etninen tausta ei saa vaikuttaa siihen, miten ihmistä kohdellaan. Näin on asia ainakin WorldPublicOpinion.orgin maaliskuussa julkaiseman laajan asennetutkimuksen mukaan.

Tutkimusta varten haastateltiin lähes 15 000 ihmistä kuudessatoista eri maassa, joissa asuu yhteensä lähes 60 prosenttia maailman väestöstä. Tutkittuihin maihin kuuluivat muun muassa Kiina, Britannia, Intia, Indonesia, Iran, Meksiko, Nigeria, Venäjä ja USA.

Suurin osa tutkituista oli myös sitä mieltä, että vähemmistöjen tasa-arvoisesta kohtelusta huolehtiminen kuuluu kunkin maan hallituksen vastuulle. Vain Intia poikkesi linjasta: siellä alle puolet vastanneista kannatti hallituksen puuttumista asiaan. Toisaalta puuttumista vastusti vain kuudesosa. Sangen suuri osuus intialaisista ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.

Valtaosa eri maissa kyselyyn vastanneista arvioi vähemmistöjen tilanteen kohentuneen vuosien mittaan. Vain palestiinalaisten enemmistö oli asiasta päinvastaista mieltä.

Entinen seksiorja haastaa hallituksen

Niger. Entinen orja Hadijatou Mani on haastanut Nigerin hallituksen oikeuteen, koska hallitus ei ole onnistunut panemaan täytäntöön orjuuden kieltävää lakia, joka hyväksyttiin viisi vuotta sitten. Kyseessä on ensimmäinen entisen orjan valtiota vastaan nostama syyte Nigerissä.

Nigerin hallitus sanoo tehneensä kaiken voitavan orjuuden kitkemiseksi ja väittää, että ongelmaa on paisuteltu. Manin mukaan maan naisia syrjivät oikeuskäytännöt ovat kuitenkin ristiriidassa perustuslain kanssa ja mahdollistavat orjuuden edelleen.

Hadijatou Mani myytiin orjaksi 12-vuotiaana 500 dollarilla. Hän teki töitä isäntänsä taloudessa ja maatilalla. Lisäksi hän toimi tämän sadakana eli käytännössä seksiorjana. Manin lisäksi isännällä oli neljä vaimoa ja muutama muu sadaka. Kun Mani lopulta pääsi irti isännästään ja avioitui, isäntä haastoi hänet oikeuteen kaksinnaimisesta. Lopulta Mani tuomittiin vankeusrangaistukseen.

Nigerissä vuonna 2003 voimaan tulleen lain mukaan orjuuttamisesta voidaan tuomita jopa 30 vuoden vankeusrangaistukseen. Nigeriläisen ihmisoikeusjärjestö Timidrian mukaan orjuudessa elää edelleen 43 000 nigerilaista.

Borneon – vai Jaavan norsu?

Borneo. Borneon saarella asuva kääpiönorsu on kenties alun perin kotoisin Jaavalta, selviää uudesta tutkimuksesta. Jaavan norsut metsästettiin sukupuuttoon satoja vuosia sitten. Jos uudet arviot pitävät paikkansa, Jaavan norsu siis eläisi edelleen – 1 200 kilometriä Jaavalta pohjoiseen sijaitsevalla Borneon saarella.

Perimätiedon mukaan Sulun sulttaani toi norsuja Jaavalta Borneolle satoja vuosia sitten. Ympäristöjärjestö WWF:n tietojen mukaan kyseessä olisi ainoa onnistunut norsujensiirto ennen nykytekniikkaa.

Borneon kääpiönorsun alkuperä on pitkään ollut mysteeri. DNA-tutkimusten perusteella tutkijat ovat aiemmin arvioineet norsun todennäköisiksi synnyinsijoiksi joko Borneon tai Jaavan. Nyt julkaistusta tutkimuksesta ilmenee, ettei kääpiönorsu olisi arkeologisten todisteiden perusteella asustanut Borneon saarella vielä kovin pitkään.

Borneon kääpiönorsut eroavat selvästi aasiannorsuista. Ne ovat pienempiä, säyseämpiä ja pulskempia kuin aasiannorsut.

Myös Borneon kääpiönorsuja uhkaa sukupuutto. Norsuja on jäljellä vain noin tuhat. Norsut ovat riippuvaisia metsistä, joita hakataan muun muassa öljypalmuplantaasien tieltä.

Tescon rakkautta ei saa kyseenalaistaa

Thaimaa. Brittiläinen supermarkettijätti Tesco haastaa oikeuteen thaimaalaisen kolumnistin maineensa tahrimisesta. Kolumnisti Nongnart Harnvilai väitti Bangkok Business News -lehdessä, ettei Tesco rakasta Thaimaata.

Tesco vaatii tästä loukkauksesta 100 miljoonaa Thaimaan bahtia eli yli kahta miljoonaa euroa vahingonkorvauksina. Se on aiemmin haastanut oikeuteen myös kaksi muuta kirjoittajaa samantyyppisten kannanottojen julkaisusta.

Tescoa on Thaimaassa arvosteltu sen aggressiivisesta laajenemisesta maassa. Yhtiöllä on Thaimaassa yli 370 supermarkettia. Tesco on maailman kolmanneksi suurin supermarkettiketju.

Rakkaus Thaimaata kohtaan on ollut kovaa valuuttaa myös maan politiikassa. Ennen vuoden 2006 sotilasvallankaappausta maan ykköspuolue oli nimeltään Thai Rak Thai eli suomeksi ’Thaimaalainen rakastaa thaimaalaista’.

Murkut ja sirkat murkinaksi

Ravinto. Jos lihan tehotuotanto vaivaa mieltä, mutta proteiinin tarve on huutava, kannattaa kenties miettiä hyönteisruokavalioon siirtymistä. Ajatus voi puistattaa, mutta monissa ihmisissä mehukkaat madot ja kiiltävät kuoriaiset herättävät inhonväristysten sijaan ruokahalua.

Ravinnonlähteinä hyönteiset ovat oivallisia, esimerkiksi sadassa grammassa pieniä heinäsirkkoja proteiinia on 20,6 grammaa. Vastaavassa kanamäärässä valkuaisaineita on vain muutama gramma enemmän.

Kalsiuminlähteinä monet ötökät ovat ylivertaisia. Popsimalla 100 grammaa punaisia muurahaisia saa 43,5 milligrammaa kalsiumia, samasta määrästä naudanlihaa vain kahdeksan milligrammaa.

Hyönteismaailman rasvapallo on vedessä elävä jättikokoinen kovakuoriainen, jossa ihraa on suhteessa enemmän kuin possussa. Samainen koppis on myös ylivertainen raudanlähde, viisi kertaa punaista lihaa parempi.

Luonnollisesti – tai ainakin kohtuudessa pysyessään – hyönteissyönti olisi huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin lehmien, kanojen tai sikojen kasvattaminen ravinnoksi. Uhanalaiset hyönteiset on kuitenkin syytä jättää syömättä.

Naapurisopu vihdoin valkokankaalle

Intia. Pakistanilainen elokuva on otettu laajaan levitykseen Intiassa ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen. Intia kielsi pakistanilaisten ja Pakistan intialaisten elokuvien esittämisen maiden vuonna 1965 käymän sodan jälkeen.

Virallisesta kiellosta huolimatta intialaisia bollywood-elokuvia on ollut laajalti saatavilla Pakistanissa, piraattikopioina. Vaikka bollywood-elokuvat ovat Pakistanissa suosittuja, pakistanilaisia lollywood-elokuvia ei juurikaan tunneta Intiassa.

Myös virallinen linja on molemmissa maissa höllentynyt viime vuosina. Pakistan salli kolmen intialaiselokuvan julkaisun vuonna 2006, ja yksi pakistanilaiselokuva oli pienimuotoisessa levityksessä Intiassa jo vuonna 2003.

Nyt julkaistu elokuva on ohjaaja Shoaib Mansoorin Khuda Kay Liye, suomeksi ’Jumalan nimeen’. Se kertoo muslimien vaikeuksista syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen jälkeen.

Bhutanissa ei riitä rakentajia

Bhutan. Työvoimapula vaivaa Bhutanin rakennusalaa. Kolme suurta sairaalahanketta on jäljessä aikataulusta, koska riittävästi ammattinsa osaavaa väkeä ei löydy koko kuningaskunnasta.

Syy töiden viivästymiseen on – ainakin välillisesti – Intian talouden reipas kasvu. Se vähentää sekä tarvittavien laitteistojen että niiden asentajien saamista Bhutaniin. Ongelmia ovat tuottaneet esimerkiksi sairaalakäyttöön sopivien sähköovien ja leikkaussalivarusteiden hankkiminen ja asentaminen.

Kakat kanisterissa kotiin

Nepal. Kiipeilijöiden jäljiltä ei Mount Everestin rinteille jää kakkakikkarettakaan, kun 11-jäseninen vuorenvalloittajien joukko testaa Yhdysvalloissa kehitettyä tiivistä pottaa. Reppuun sopivaksi mitoitetussa astiassa luonnontuotteet on kätevä kuljettaa vaikka kotikompostiin.

Retkikuntaa johtava Dawa Steven Sherpa kertoo saaneensa kantopotta-idean astuttuaan tiibetiläisten ja sherpojen pyhänä pitämällä vuorenhuipulla ihmisen sontaan.

Vuoden 1953 jälkeen Everestin huipun on valloittanut yli 3 000 retkikuntaa. Äärikokemusten metsästäjät ovat vuosien mittaan hylänneet vuorenrinteille tonneittain kaasupulloja, kiipeilytarvikkeita, roskia ja omia jätöksiään.

Sherpa aikoo viettää vuorella kaksi kuukautta ja testata perusleirillä myös muita ympäristölle ystävällisiä tuotteita, kuten aurinkokeittimiä ja -uuneja.

Tyhmä kysymys: Miksi Bhutan on niin kallis?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.

Matkailu Etelä-Aasiassa on yleensä huokeaa. Edullisuus houkutteleekin reppumatkailijoita tähän maailmankolkkaan, mutta yhteen maahan heillä ei ole asiaa. Oleskelu Himalajan pikkuvaltio Bhutanissa maksaa 200 Yhdysvaltain dollaria päivässä. Miksi ihmeessä?

Anna-Kaisa Heikkinen, Bhutan-vastuuvirkamies Suomen Intian suurlähetystöstä vastaa:

”Bhutan on alkanut avautua matkailulle vasta viime vuosina, ja maa on halunnut tehdä sen hallitusti välttääkseen massaturismista luonnolle ja arvokkaalle kulttuuriperinnölle aiheutuvat haitat. Tämän vuoksi he ovat tehneet tietoisen päätöksen 200 dollarin päiväkohtaisesta minimimaksusta maahan matkustavilta turisteilta.

Hinta karsii joukosta pienibudjettiset reppumatkailijat, joita esimerkiksi Nepalissa paljonkin näkyy. On kuitenkin muistettava, että tuohon 200 dollarin hintaan sisältyvät majoitus, kuljetukset, ateriat ja oppaan palvelut, eli rahalle saa myös vastinetta. Soitin juuri Bhutanin lähetystön kollegalle kysyäkseni, mistä lähtien kyseistä maksua on peritty, ja hänen mukaansa se on ollut käytäntö siitä saakka, kun maa on alkanut avautua ulkomaalaisille matkailijoille. Tämä alkoi tapahtua 1990-luvun kuluessa.

Turismi Bhutaniin on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Suomalaismatkailijoiden lukumäärästä minulla ei valitettavasti ole tietoa, mutta arvelisin sen olevan muutamia kymmeniä vuosittain.”

Kuukauden kamppis: Hanki isommat housut!

Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Kukaan ei ole aivan varma mistä idea sai alkunsa, mutta nyt nuorten egyptiläisnaisten liian tiukoista farkuista käyty keskustelu on kasvanut jo melkoiseksi kampanjaksi. Sen jälkeen kun joku keksi keskustelulle vetävän nimen – Väljentäkää farkkujanne, tytöt – on keskustelu levinnyt niin arabiankielisillä nettisivuilla kuin Facebook-ryhmissäkin.

Kampanjan tavoitteeksi on muotoutunut Egyptissä viime vuosina huimasti lisääntyneen naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän vähentäminen. Häirintää pidetään oireena nuorten miesten kasvavasta turhautumisesta, jonka monet palstalaisista näkevät muurahaiskekona, jota ei saisi mennä tökkimään kepillä – tai siis tiukoilla farkuilla.

Egyptin painiessa talousongelmissa on työpaikan löytäminen nuorille vaikeaa, ja siksi heillä on varaa avioitua vasta entistä vanhempana. Monet naisista puolustavat miehiä ja syyttävät naisia, jotka länsimaisten muotivirtausten mukaisella paljastavalla pukeutumisellaan yllyttävät nuoria egyptiläismiehiä ahdistelemaan.

”Me olemme syy häirintään. Elämä on entistä vaikeampaa miehille. Televisio ja kadut ovat täynnä puolialastomia naisia – miksi härnätä miehiä!” kirjoittaa 18-vuotias kairolaistyttö arabiankielisellä keskustelupalstalla.

Omasta turhautuneisuudestaan ja esimerkiksi häidensä siirtymisestä naiset kuitenkin vaikenevat.

Aleksi Kalliomäki

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2008

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!