Maaseudusta on tullut romanttinen pistäytymispaikka kaupunkilaisille. (Kuvaaja: Kepan kuva-arkisto)
Itä-Suomen maaseutu on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä kolkista. Täällä on paljon varsin ukkoutuneita ja akkautuneita kyliä. Toisaalta kasvukeskusten läheinen maaseutu voi paremmin kuin kaupungit”, toteaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kehittämispäällikkö Manu Rantanen.
”Meidän kylille kuuluu sitä samaa kuin muullekin periferialle: koulutettu nuorempi väki vähenee, väki ikääntyy ja ukkoutuu. Siitä hyvänä ilmentymänä on Suomessa metsästysseurojen toiminta, joissa keski-ikä voi olla usein lähellä 60 vuotta”, Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta sanoo.
Maaseudun kehittämisestä vastaavan Manu Rantasen mukaan suomalaiset kylät ovat tätä nykyä keskenään varsin erilaisia.
Suurimmat erot syntyvät sen perusteella, kuinka lähellä kaupunkia kylä sattuu sijaitsemaan. Kuitenkin menestyviä kyliä on myös syrjäisemmillä seuduilla. Maaseutu jakautuu kaupunkien lähellä oleviin maaseutualueisiin, ydinmaaseutuun, harvaan asuttuun maaseutuun ja erämaamaaseutuun.
Alueelliset erot ovat suuria: Lounais-Suomessa on edelleen vanhoja, tiiviitä kyliä, Itä-Suomessa asutus on usein hajaantuneempaa: talo siellä toinen täällä”, Rantanen sanoo.
Ensin kyliä tyhjennettiin, nyt niitä yritetään täyttää
Suomalaisen maatalouspolitiikan radikaali muutos 1960-luvulla ajoi ihmisiä kaupunkeihin. Maatalouden koneellistuminen johti ”liikaväestön” syntyyn. Pyrittiin suosimaan tehoviljelyä ja kannustettiin pienviljelijöitä viljelyn lopettamiseen.
2000-luvulla kylät ja kunnat tekevät monenlaisia temppuja saadakseen ihmiset palaamaan tyhjentyneille maille. Houkuttelukeinoina käytetään muun muassa asuntopolitiikkaa, esimerkiksi edullisia ja suuria tontteja sekä bonuksia asunnon ostajille ja rakentajille.
Suomen kylät järjestäytyivät kyläyhdistysliikkeeksi jo 1970-luvulla, protestina kiihkeälle rakennemuutokselle ja kaupungistumiselle.
”Kyläyhdistysliikkeessä on alusta saakka korostettu omaehtoisuutta ja itse tekemistä. EU-jäsenyyden myötä vuodesta 1995 on alettu tukea niitä ihmisiä, jotka haluavat kehittää maaseutua ja omaa asuin