Hollannissa on kehitetty testi, jolla mitataan, miten monikansallisten yhtiöiden toiminta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Vuosituhattavoitetestiksi nimetty puntari arvioi, mitä monikansalliset yhtiöt tekevät YK:n kahdeksan vuosituhattavoitteen toteuttamiseksi.
YK:n jäsenmaat sitoutuivat vuonna 2000 vuosituhattavoitteisiin, jotka pitäisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteita ovat muun muassa äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen ja peruskoulutuksen ulottaminen kaikille.
Hollantilaisten kehittämän testin on rahoittanut maan kansainvälisen yhteistyön ja kestävän kehityksen kansallinen komitea, NCDO. Järjestelmän avulla on tarkoitus lisätä vuosituhattavoitteiden tunnettuutta yksityisellä sektorilla. Samalla testi mahdollistaa entistä yksityiskohtaisemman vertailun paitsi yritysten välillä, myös yhden yrityksen kehityksessä pidemmällä aikavälillä.
NCDO:n mukaan testissä käytetty kvantitaviinen lähestymistapa vähentää spekulointia ja epämääräisyyttä kun keskustellaan siitä, miten yksityinen sektori osallistuu vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen.
Komitean tavoitteena on perustaa rahasto, johon otettaisiin mukaan vertailussa parhaiten pärjänneiden yritysten osakkeita.
Nollasta sataan
Itse testin on kehittänyt hollantilainen kestävän kehityksen tutkimuslaitos DSR, joka neuvoo yritysasiakkaitaan yhteiskuntavastuuseen liittyvissä kysymyksissä. Alun perin hallituksille tarkoitetut kahdeksan vuosituhattavoitetta on testissä jaettu 77:ään mitattavissa olevaan ja vertailukelpoiseen osatekijään, jotka ovat tyypillisiä alhaisen tai keskitulon valtioissa toimiville ylikansallisille yrityksille.
Ensimmäiseen vuosituhattavoitteeseen eli äärimmäisen köyhyyden puolittamiseen liittyvä pistemäärä riippuu siitä, edistääkö yritys yhteisökehitystä esimerkiksi tukemalla paikallista yrittäjyyttä, tarjoamalla välttämättömiä tuotteita ja palveluita, luomalla palkallisia työpaikkoja, lisäämällä paikallista maataloustuotantoa ja taistelemalla aliravitsemusta vastaan.
Toisena tavoitteena on peruskoulutuksen tarjoaminen kaikille. Tästä saatavat pisteet riippuvat yrityksen sisäisistä painotuksista, sen toimista lapsityövoimaa vastaan ja yksityisopetuksen tukemisesta.
Vuosituhattavoitetestin eri kohdista saatuja pisteitä painotetaan ja yhdistetään siten, että jokaisesta vuosituhattavoitteesta saa pistemäärän nollan ja sadan väliltä.
”Tässä vaiheessa eri vuosituhattavoitteista saatuja pisteitä ei kuitenkaan lasketa yhteen lopulliseksi yhteispistemääräksi, sillä yhdestä tavoitteesta saadut huippupisteet eivät välttämättä kompensoi jollakin toisella osa-alueella saatua heikkoa tulosta”, kertoo DSR:n johtaja Ronald Lubberts.
Lisäksi eri teollisuudenalojen mahdollisuudet edistää vuosituhattavoitteita ovat erilaisia.
”Lääkeyritys voi vähentää lapsikuolleisuutta, panostaa äitien terveyteen ja hillitä hivin ja aidsin leviämistä jo tuotteidensa ja palvelujensa avulla”, Lubberts sanoo.
Esimerkiksi kaivosyhtiö ei voi näin tehdä, mutta se voi puolestaan edistää syrjäisten alueiden yhteisöjen kehitystä parantamalla paikallista terveydenhuoltoa ja opiskelumahdollisuuksia.
Plussia ja miinuksia
Kuusi monikansallista yritystä on tähän mennessä läpäissyt vuosituhattavoitetestin. Ne ovat pankkialan yritys ABN Amro, olutpanimo Heineken, elektroniikkayhtiö Philips, kemikaaliyhtiö Akzo Nobel, kaivosyhtiö BHP Billiton ja logistiikkayritys TNT. Tulokset osoittavat, että kaikki kuusi yritystä edistävät kahdeksan vuosituhattavoitteen toteutumista.
Testissä otetaan huomioon sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset vuosituhattavoitteisiin. Näyttää kuitenkin siltä, että tällä hetkellä testissä painottuvat positiiviset tekijät: yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia saada kuin menettää pisteitä.
Kielteisiä vaikutuksia mittaavilla luvuilla on arvioissa enemmän painoarvoa kuin myönteisillä vaikutuksilla. Yritykset saavat miinuspisteitä silloin, kun löydetään todisteita siitä, että ne toimivat vuosituhattavoitteiden kannalta kiistanalaisesti. Esimerkiksi BHP Billitonilta vähennettiin pisteitä, koska sen toiminnan ympäristövaikutukset ovat kyseenalaisia.
Lubbertsin mukaan kielteisten vaikutusten mittausta on nykyisessä mallissa pidetty yksinkertaisena. Nyt kerätään kokemuksia, ja jatkossa on tarkoitus vielä hioa testiä.
Kelvollista kaljaa?
”Ennen kuin vertailutestin tulokset voidaan kunnolla tulkita, on arvioitava nykyistä useampia yrityksiä”, Lubberts sanoo. Esimerkiksi Heinekenin 44 pisteen tulos tasa-arvoa ja naisten asemaa koskevasta osuudesta voidaan arvioida keskinkertaiseksi tai hyväksi vasta, kun useammat olutpanimot ovat tehneet saman testin.
”On aivan oikein, että testi keskittyy yritysten positiivisiin vaikutuksiin”, hollantilaisen järjestön Oxfam-Novibin kestävän yrittäjyyden asiantuntija Johan Verburg sanoo. ”Tämän testin avulla tuskin tullaan koskaan paljastamaan yksityisten yritysten pimeitä puolia.”
Oxfam-Novibin mukaan aivan liian vähän huomiota kiinnitetään siihen, millainen vaikutus kansainvälisillä yrityksillä on veroihin ja korruptioon.
Vuosituhattavoitteet ovat ennen kaikkea hallitusten rakenteellisia pitkän aikavälin tavoitteita, joiden rahoittamiseksi on perittävä veroja. Yritykset etsivät jatkuvasti tapoja maksaa niitä mahdollisimman vähän. Joskus mahdollisimman hyvä tulos taataan siirtämällä tulot paikalliselta tasolta emoyhtiön kotipaikkaan. Tällöin paikallisesti tuotettu lisäarvo katoaa.
YK:n kehitysohjelma ja YK:n eettisen yritystoiminnan hanke Global Compact ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa mittaria kohtaan.
”Testistä tulee hieman mukailtu versio verkkoon myöhemmin tänä vuonna. Sen avulla yritykset voivat itse arvioida toimintaansa. Yritykset ja sidosryhmät ovat pyytäneet meitä panemaan enemmän painoa sellaisille tunnusluvuille, jotka mittaavat todellisia vaikutuksia”, Lubberts kertoo. ”Se on niille viestinnän kannalta tärkeää.”
Julkaistu Kumppani-lehdessä 04/2007