Hamppu hyötykäyttöön

Moni yhdistää hampun huumeisiin. Hampulla on kuitenkin maailmanlaajuisesti monenlaista hyötykäyttöä. Siitä voi valmistaa muun muassa kestäviä ja ekologisia tekstiilejä.

Hamppu on Aasiasta ympäri maailman levinnyt luontoystävällisesti, helposti ja nopeasti viljeltävä kasvi, josta on tuhansien vuosien ajan valmistettu tekstiilejä, syötävää ravintorikasta öljyä, polttoainetta ja paperia. Ennen 1900-lukua lähes kaikki paperi valmistettiin hampusta, esimerkiksi muun muassa ensimmäinen Euroopassa painettu kirja, Gutenbergin Raamattu, on painettu hamppupaperille. Lisäksi hamppua on käytetty lääkkeenä esimerkiksi Kiinassa.

Yleisimmät hamppulajikkeet ovat lääke-, öljy- ja kuituhamppu. Runsaasti THC:tä eli tetrahydrokannabinolia sisältävästä lääkehampusta valmistetaan huumaavaa kannabista. Vaikka öljy- ja kuituhamppu eivät sisällä huumaavia ainesosia juuri lainkaan, on niiden viljely joko aiheuttanut paheksuntaa tai se on kokonaan kielletty monissa maissa.

Kriminalisointi pilasi maineen

Yhdysvallat kielsi hampun viljelyn 1930-luvulla, sillä sen katsottiin pahentavan maan kasvavaa huumeongelmaa. Tällöin hampunvastaiset asenteet levisivät Länsi-Eurooppaan, myös Suomeen. Suomessa keskiajalta asti viljellyn hampun tuotanto lopetettiin 1950-luvulla, jolloin se hävisi maan viljelyksiltä kokonaan. Suomalaista hamppukuitua ei löydy edes Pohjoismaisesta geenipankista, johon on kerätty ja säilötty Pohjoismaissa viljeltyjä kasveja vuodesta 1979 lähtien.

Kuituhampussa ei kuitenkaan huumaavia aineita juurikaan ole, ja sen viljelyn vaikeuttaminen saa hampputuotteita myyvän ekokauppa Ekolon toimitusjohtaja Lena Kuneliuksen tuohtumaan: ”Tekosyynä on ollut huumeiden vastainen sota, jossa sellaisetkin hampun lajikkeet tuhottiin, joiden THC-pitoisuus oli olematon. Eräiden teorioiden mukaan hampun vastaisen toiminnan todellisena motiivina on ollut öljyteollisuuden etujen suojelu – hamppu nähtiin raakaöljyn kilpailijana halvan energian ja raaka-aineiden lähteenä.”

Nykyään kuituhamppua viljellään lukuisissa Euroopan maissa, muun muassa Espanjassa, Saksassa ja Ranskassa. Suomessakin kiinnostus kuitu- ja öljyhampun viljelyyn on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hannele Sankarin väitöskirja Niinikuitutuotannon mahdollisuudet Suomessa: Selvitys kuituhamppu- ja öljypellava genotyyppien varsi- ja kuitusadoista sekä kuidun mekaanisista ominaisuuksista kuitenkin toteaa hampusta valmistettujen tuotteiden kannattavuuden olevan vielä epäselvä, sillä hamppua on alettu viljellä uudestaan vasta hiljattain eikä sen tuotteistamisesta koituvia kustannuksia vielä kokonaan tiedetä. Siitä huolimatta Suomestakin löytyy nykyään öljyhampun viljelijöitä, jotka valmistavat siitä muun muassa ruokatarvikkeita.

Hamppua sekä sisäisesti että ulkoisesti

Viikinkien ja Kristoffer Kolumbuksen kerrotaan omaksuneen hampun jo varhaisessa vaiheessa käyttäen sitä köysiin, purjeisiin ja kalaverkkoihin, sillä hamppu kestää pitkään kosteudenkaan haittaamatta sitä. Alkuperäisten Kalifornian kullankaivajien Levikset valmistettiin hamppukankaasta, koska taskujen oli kestettävä raskaan kullan painoa.

Nykyään hyötyhamppua valmistetaan kestäviä vaatteita, jotka ovat ympäristövaikutuksiltaan esimerkiksi puuvillavaatteita ystävällisempiä. Myös materiaalina hamppu on puuvillaa lämpimämpi ja pehmeämpi.

Hampusta valmistetaan myös shampoota, saippuaa, voiteita sekä muita terveydenhoito- ja hygieniatuotteita. Päätin itse kokeilla hamppushampoota hiuksiini. Sen öljymäinen koostumus ihmetytti aluksi, mutta shampoo oli riittoisaa sekä vaahtosi ja levisi hyvin. Jätin tavoistani poiketen viikoksi hiustenhoitoaineen laittamatta pesun jälkeen. Hamppushampoopesun jälkeen hiukseni olivat puhtaat ja kiiltävät.

Runsaasti mineraaleja sisältäviä hampunsiemeniä voi syödä sellaisenaan, käyttää salaattiin, lisätä leipätaikinaan, ja niistä voi valmistaa vaikka hampputofua tai -maitoa. Siemenillä voi korvata eläinproteiinin.

Lena Kunelius iloitsee, että monikäyttöistä hamppua ylipäätään käsitellään mediassa: ”Hamppu on todella ekologinen kuitu. Se kasvaa erittäin nopeasti, tuottaa runsaasti satoa hehtaaria kohti, kasvaa vaatimattomissa oloissa ja sitoo poikkeuksellisen paljon hiilidioksidia kasvun aikana. Supertehokkaana ja monipuolisesti hyödynnettävänä kasvina se voisi olla ratkaisu moniin köyhien maiden ongelmiin – siemenet voidaan käyttää ravintona, sillä niissä on erittäin hyvät ja monipuoliset ravinto-arvot. Varsia voidaan käyttää energian lähteenä ja valmistaa niistä erilaisia kuituja – tekstiilejä, paperia ja biomuovia.”

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2006

 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!