Maailman köyhimmistä maista virtaa hätkähdyttäviä rahavirtoja veroparatiiseihin. Suuryritysten peukaloidun kirjanpidon, eliitin valonarkojen liiketoimien, korruption ja muun rikollisuuden aiheuttaman pääomapaon kokonaissumma nousee vuosittain vähintään 500 miljardiin dollariin, arvioi Raymond W. Baker globaalia varjotaloutta luotaavassa kirjassaan.

Teos on paitsi kunnianhimoinen yritys nostaa esiin perinteisen kehityspolitiikan puutteita, myös väkevä kannanotto globaalin kapitalismin uudistamisen puolesta. Bakerin mukaan suuryritykset ja rikkaat yksityishenkilöt ovat hylänneet ne vapaiden markkinoiden periaatteet, joihin he sanovat uskovansa. Tämän seurauksena erityisesti köyhimmissä maissa koko järjestelmän perusta järkkyy.

Kritiikin kärki kohdistuu vauraiden sijoittajien ja yritysjohtajien lisäksi rikkaiden maiden hallituksiin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Monissa maissa rajojen ulkopuolella pestyn rahan vastaanottaminen ei ole rikos. Maailmanpankilta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä puolestaan puuttuu kokonaiskuva tilanteesta, jolloin myös ratkaisumallit ontuvat. Esimerkiksi terrorismin rahoitusta ei saada suitsittua, ellei muitakin pääomapaon muotoja oteta huomioon.

Baker on tehnyt pitkän uran liikemaailmassa eri puolilla Afrikkaa ennen irrottautumistaan vapaaksi tutkijaksi. Hän vierailee usein asiantuntijana Yhdysvaltain senaatin talousrikoskomiteoissa. Kirjan merkitys on jo nyt nähtävissä kehityskysymyksiin keskittyneiden kansalaisjärjestöjen kampanjatyössä erityisesti Isossa-Britanniassa.

Taustamateriaalin lähteenä kirja onkin aarrearkku. Lukijaa johdatetaan hiuksianostattavien esimerkkien avulla kohti laajempien kokonaisuuksien hahmottamista. Matkan varrella käsitellyiksi tulevat muun muassa Venäjän keskuspankin lainamiljardien virta jerseyläiseen pöytälaatikkoyritykseen ja länsimaisten pankkien rooli diktaattorien sijoitusneuvojina.

Jos Capitalism’s Achilles Heeliä jostain voi kritisoida, niin orastavasta mammuttitaudista. Neljäänsataan sivuun on pakattu valtava määrä käytännön esimerkkejä, niiden analyysiä ja vieläpä kapitalismin filosofisten perusteiden pohdintaa. Vaikuttaa siltä, että Baker olisi halunnut laittaa kaiken vuosikymmenten varrella opitun ja ajatellun tiedon yksiin kansiin. Tehtävän haastavuudesta huolimatta hän onnistuu pitämään langat kiitettävästi käsissään.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2006